Ydinhötön aika on ohi - kuntavaaleista kohti uusiutuvaa energiaa

Kuntavaalit ovat huomenna ja menossa on vaalikampanjan loppurutistus. Viimeinen iso tv-tentti oli torstaina. Tenteissä puhuttiin paljon kuntauudistuksesta ja sosiaali- ja terveysuudistuksesta, jotka ovatkin isoja ja keskeisiä asioita. Sen sijaan kokonaan sivuun jäi yksi olennainen aihealue: kuntien keskeinen rooli energia- ja ilmastopolitiikassa.

Monissa kunnissa kokoomuslaiset, keskustalaiset ja sdp:n päättäjät harkitsevat Fennovoiman kannattamattoman ydinvoimahankkeen epätoivoista pönkittämistä veronmaksajien rahoilla. Tämä on torjuttava, ja siihen kuntavaaleissa avautuu kuntalaisilla mahdollisuus. Ministeri Häkämiehellekin on syytä todeta, että hallitusohjelman pohjalta on selvää, että tämä hallitus ei omalta osaltaan ydinvoimahankkeisiin osallistu eikä myönnä uusia periaatepäätöksiä missään olosuhteissa. Kunnissa on mahdollista tehdä sama linjanveto.

Kunnat tekevät vuosittain noin 20 miljardin euron edestä julkisia hankintoja. Vihreät haluaa, että niillä vauhditetaan vähäpäästöisen yhteiskunnan rakentamista tehokkaasti. Tällä viikolla avautui uusi mahdollisuus ohjata pääomia uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen, kun saksalainen energiajätti teki sen mikä oli odotettavissa: he paljastivat, että keisarilla ei ole vaatteita.

Uuden sukupolven ydinvoimahankkeet eivät etene missään läntisessä maailmassa siksi, että ne eivät ole taloudellisesti kannattavia. Kansainväliset arviot ydinreaktorin hinnasta ovat noin 8-10 miljardin euron luokkaa, mikä on kaksinkertainen summa verrattuna Fennovoiman alkuperäiseen suunnitelmaan, jota media edelleen Suomessa jostain syystä kritiikittä toistaa. Professori Peter Lund on toiminut julkisessa keskustelussa järjen äänenä tässä maassa, joka yksinään länsimaista elättelee harhaluuloa ydinvoiman taloudellisuudesta. Ruotsi ja Tanska ovat jo nyt ottaneet enemmän yksinään tuulivoimaa käyttöön Olkiluodon kolmosreaktorin rakentamisen aikana kuin se tulee joskus kenties valmistuessaan tuottamaan.

E.Onin mukana meni sekä suuri osa omistajapohjaa että lähes kaikki ydinvoiman rakentamiseen liittyvä asiantuntemus. Tämä asiantuntemus oli yksi periaatepäätöksen keskeisistä kriteereistä. Fennovoiman ydinvoimahanke ei ole taloudellisesti kannattava. E.ON sen jo totesi ja jäi pois. Kysymys kuuluu: koska suomalainen teollisuus ja energiayhtiöt, joista useat ovat kunnallisia, tunnustavat tosiasiat ja panostavat kotimaisiin uusiutuviin ja energiatehokkuuteen?

Voimaosakeyhtiö SF omistaa 66 prosenttia Fennovoimasta ja SF taas koostuu suurilta osin kuntaomisteisista energiayhtiöistä. Tätä kautta hyvin monet suomalaiset kunnat ovat mukana kariutuvassa ydinvoimahankkeessa. Nyt esimerkiksi Oulussa kaupunginjohtaja on Sdp:n, kokoomuksen ja keskustan tuella ehdottanut kymmenien miljoonien eurojen rahanhukkausta lisää tähän kannattamattomaan, riskialttiiseen ja ulkomaiseen osaamiseen pohjautuvaan hankkeeseen. On käsittämätöntä, että itseään rationaalisina pitävät ihmiset ehdottavat tällaista samalla kun tarjolla olisi investointimahdollisuuksia kotimaiseen osaamiseen perustuviin uusiutuviin ja energiatehokkuuteen, jotka vauhdittaisivat Suomen clean tech -sektorin kasvua ja työllisyyttä. Jo nyt ala työllistää Suomessa yli 30 000 ihmistä.

Näissä vaaleissa on nyt mahdollista valita sellaiset kuntapäättäjät, jotka katkaisevat siteet taloudellisesti kannattamattomaan ja ekologisesti kestämättömään energiamuotoon. Näissä vaaleissa voi äänestää uusiutuvan energian ja kotimaisten työpaikkojen puolesta. Vihreitä äänestämällä voi varmistua siitä, että on vauhdittamassa Suomen siirtymää kohti vähäpäästöistä yhteiskuntaa uusiutuvien energiamuotojen ja energiatehokkuuden voimakkaalla edistämisellä. Ydinhötön aika on ohi.