EU:n 2040 ilmastotavoite näyttää hyvältä, mutta sisältää myös viherpesua

Vihreät europarlamentaarikot Maria Ohisalo ja Ville Niinistö pitävät EU:n korkean ilmastotavoitteen hyötyjä kirkkaina, mutta suhtautuvat varauksella osaan komission keinoista tavoitteen saavuttamiseksi. EU-komissio julkisti ilmastotavoiteen vuodelle 2040 tänään keskiviikkona. Komission tavoite on vähentää päästöjä vähintään 90 % vuoden 1990 tasosta. Tämä on EU:n tieteellisen ilmastopaneelin asiantuntija-arvion minimitaso Pariisin sopimuksen tavoitteiden toteuttamiseksi ilmaston lämpenemisen rajoittamisessa ja se on von der Leyenin komission ohjelmassa vihreiden vaatimuksesta. Komissio on kuitenkin löysännyt tavoitetta laskemalla sen sijaan erilaisia joustomekanismeja ja kansainvälisiä ilmastotoimia EU:n omien päästövähennysten sijaan.

– Uskottavaa ja johdonmukaista ilmastotyötä on jatkettava. Tämä esitys on lähellä tieteen suosituksia, mikä on enemmän kuin mihin Euroopan unioni on koskaan aiemmin kyennyt asettaessaan uusia ilmastotavoitteita. Valitettavasti komission esityksessä on silti mukana erittäin epävarmoja keinoja ja suoranaista huijausta. Joustavat keinot saavuttaa tavoite on perustettava kestävälle pohjalle, ja tähän ei nyt voi luottaa. EU:n ulkopuolelta ostettavat päästövähennykset ohjaavat rahaa pois täällä Euroopassa tarvittavista investoinneista. EU:n päästötavoitteiden toteutumista ei voi ulkoistaa muualle. Tämä asettaa myös huonon esimerkin muille maille ja heikentää siten koko Pariisin sopimuksen tehokkuutta ilmastopäästöjen vähentämisessä, Ville Niinistö sanoo.

– Etelä- ja Keski-Euroopan tavallista aiemmat ja useammin toistuvat hirmuhelteet ovat malliesimerkki siitä, että meidän on pakko toimia, kun ilmasto kuumenee ja maailma palaa. Tarvitsemme tieteeseen pohjautuvan 90 % päästövähennystavoitteen 2040 mennessä ja uskottavat keinot tavoitteen saavuttamiseksi. Me vihreät tulemme tekemään hartiavoimin töitä europarlamentissa, jotta tämä tavoite toteutuu, vaikka kokoomuksen europuolue EPP onkin hypännyt äärioikeiston kelkkaan ja alkanut pakittaa ilmastotoimista. Ilmastotoimien hyödyt ovat kuitenkin kiistattomat: meille vihreille kelpaavat kyllä elinkelpoisen maapallon lisäksi puhtaan teollisuuden uudet työpaikat, kotitalouksien laskevat sähkölaskut ja monet myönteiset vaikutukset ihmisten ja elinympäristöjen terveyteen ja hyvinvointiin, Maria Ohisalo sanoo.

EU:n Green Deal on onnistunut tavoitteissaan: sen käynnistämisen jälkeen uusiutuvan energian osuus sähköntuotannosta on noussut 34 prosentista vuonna 2019 jo 47 prosenttiin vuonna 2024, kun taas fossiilisten energialähteiden osuus on laskenut 39 prosentista historiallisen alhaiseen 29 prosenttiin.

– Kyse ei ole vain ilmastopolitiikasta, vaan tämä on myös talous-, teollisuus- ja turvallisuuspolitiikkaa. Ilmastopolitiikkaa tehdään Euroopassa ennen kaikkea vahvasti teollisuuden ja työllisyyden vahvistamisen sekä sitä kautta hyvinvointivaltion tulevaisuuden rahoittamisen näkökulmasta. Samalla vähennetään riippuvuutta Venäjästä ja muista autoritäärisistä fossiilidiktatuureista. EU voi säästää fossiilienergian tuonnin vähentämisellä arvioiden mukaan 850 miljardia euroa tästä hetkestä vuoteen 2040 mennessä. Tälle rahalle on parempaakin käyttöä. Fiksu ilmastopolitiikka auttaa siis turvallisuuttamme ja samalla parantaa teollisuutemme kilpailukykyä. Edelläkävijämaat kehittävät sen teknologian ja osaamisen, jonka koko muu maailma sitten ostaa käyttöön, Niinistö sanoo.

– Irtautuminen fossiilienergiasta on ratkaisevan tärkeää, ei vain ilmaston, luonnon ja turvallisuuden näkökulmasta vaan se tuntuu myös ihmisten kukkaroissa. Siirtymällä puhtaisiin energialähteisiin ja irrottautumalla diktaattorien fossiilitalouksista, voimme torjua myös energiaköyhyyttä ja pienentää ihmisten sähkö- ja lämmityslaskuja arvioiden mukaan jopa kahdella kolmasosalla, Ohisalo sanoo.