Nyt on korkea hetki myös Suomelle tunnustaa Palestiina

Nyt on korkea hetki myös Suomelle tunnustaa Palestiinan valtio. Vihdoin EU-maiden enemmistö on siirtymässä historian oikealle puolelle Ranskan ilmoittaessa tunnustavansa Palestiinan. Nyt Suomen tehtävä samoin.

On järkyttävää johtajuuden puutetta ja pelkuruutta että länsimaat eivät ole reagoineet nopeammin Israelin Netanjahun julmiin sotarikoksiin. Israelin toimet Gazassa ovat systemaattisesti rikkoneet kansainvälistä oikeutta: siviilien kollektiivinen rankaiseminen terroristijärjestön toimista on sotarikos. Väestön pakkosiirto ja etninen puhdistus keskitysleirimäisiin olosuhteisiin on sotarikos. Siviilien ja koulujen ja sairaalojen ja kotien pommitukset, jotka ovat johtaneet yli 50 000 lapsen haavoittumiseen tai kuolemaan, ovat sotarikos. Ja siviilien näännyttäminen nälkään ja humanitäärisen avun perillepääsyn estäminen on sotarikos. Satojen tuhansien ihmisten henki on nyt vaarassa kun Israel pakkosiirtää yli 600 000 ihmistä etelä-Gazaan luomaansa tosiasialliseen keskitysleiriin, jonne se ei päästä ruokaa ja juomaa riittävästi perille.

Siviilien pakkosiirto ja nälkään näännyttäminen on ilmeinen osa Netanjahun tavoitetta estää kahden valtion toteutuminen. Sille ei voi antaa edes epäsuoraa tukeaan.

Nyt, Suomen tasavallan presidentti Stubb ja Orpon hallitus: odotamme edes ripettä inhimillisyyttä ja yleistä ihmisyyden puolustamista ulkopolitiikaltanne.

Suomen on tunnustettava Palestiina ja edistettävä laajoja ja tiukkoja pakotteita Israelia vastaan, jotta emme ole osallisia julman kansanmurhan sallimiseen. Millään nyt tapahtuvalla ei ole enää minkäänlaista sidettä siihen tai oikeutusta siitä mitä rikoksia terroristijärjestö Hamas on tehnyt. Hamasin EU ja Suomi ovat jo yhdenmukaisesti tuominneet, se on terroristijärjestönä vaadittu lakkautettavaksi. Nyt on kyse siitä että kansainvälistä oikeutta ja ihmisoikeuksia vaaditaan noudatettavaksi myös Israelin valtion kohdalla. Sillä ei ole mitään erillisvapautta julmien sotarikosten tekemiseen. Ne on myös tuomittava oikeudessa. Kansainvälisen oikeuden mukaan jo vahva epäilys kansanmurhasta velvoittaa maiden johtajia puuttumaan siihen ja estämään rikoksia tapahtumasta. Jollemme puutu, olemme osasyyllisiä.

Historia tapahtuu nyt, ja nyt tehtyjen päätösten perusteella meitä tullaan historian silmissä tuomitsemaan.