- 08.02.2012

Valta kuntalaisille, katse tulevaisuuteen

Kuntauudistus siirtyi tänään uuteen vaiheeseen, kun virkamiestyöryhmä jätti selvityksensä kuntarakenteen muutostarpeista. Vuorossa on laaja kuntien kuulemiskierros. Vasta sen pohjalta hallitus kokoaa oman näkemyksensä.

Kuntien kuuleminen ei ole teatteria. Emme kuvittele hallituksessa tietävämme, mikä on ainoa ja oikea ratkaisu jokaiseen Suomen kolkkaan. Kuntien ja kuntalaisten näkemykset vaikuttavat ja antavat suuntaa sille, millainen uudistus toteutetaan.

Virkamiestyöryhmä on esittänyt faktat peruspalvelujen turvaamisen haasteista väestökehityksen myötä. Useimmat nykyiset kunnat eivät selviä perustehtävistään ilman uudistuksia jo 2020-luvulla. Kansalaisten yhdenvertaisuus on uhattuna.

Vihreille keskeistä uudistuksessa on kaksi periaatetta.

Ensinnäkin, kuntauudistus on myös demokratiauudistus. Sen tehtävä on palauttaa valta kuntalaisille. Suomessa ihmiset kokevat useita muita länsimaita enemmän, että poliitikot ovat etäällä kansalaisista ja että oman ympäristön asioihin on vaikea vaikuttaa. Nykyiset kunnat eivät osallista kuntalaisia.

Kuntauudistus ei tarkoita vallan karkaamista kauas, vaan palauttamista lähelle – kunnan asukkaille ja heidän vaaleilla valitsemilleen luottamushenkilöille. Nimenomaan tällä hetkellä valta on karannut kuntalaisen ulottumattomiin. Se on karannut monimutkaisiin kuntayhtymien hallintohimmeleihin, jolla on enää hiuksenohut kytkös kuntalaisten vaaleissa ilmaisemaan tahtoon. Se on karannut talouden ankarien reunaehtojen loukkuun, kun kuntien hartiat ovat olleet liian kapeat selviämään lisääntyneitä tehtävistä.

Suurilla kaupunkiseuduilla se on karannut turmiolliseen kamppailuun “hyvistä veronmaksajista”, joka ajaa kunnat tekemään yhteisen edun kannalta huonoja ratkaisuja. Nykyistä vahvemmat kunnat tarkoittavat kuntia, joilla on kyky ja valta aidosti päättää omista asioistaan itse.

Demokratiauudistus tarkoittaa myös, että jos luodaan nykyistä suuremmat kunnat, on luotava myös toimiva ja demokraattinen kunnanosahallinto, jolla on aitoa päätösvaltaa ja vaaleilla valitut päättäjät. Tähän on tilaisuus kuntalain uudistuksen yhteydessä. Muuten päätöksenteko karkaa liian kauas kuntalaisista. Lähidemokratia on myös paras tae lähipalveluille: käytettävissä olevien rahojen puitteissa alueen asukkaat saavat itse päättää, mitä pitävät tärkeänä alueellaan. Tämä ei toteudu edes nykyisissä kunnissa, kun valta on karannut valtuustoista hallintokuntiin ja ylikunnallisiin himmeleihin.

Parhaimmillaan kuntauudistuksella kunnasta tulee vahvempi, jotta se voi oikeasti päättää kuntalaistensa palveluista demokraattisesti, sekä läheisempi, jolloin arjen lähipalveluista päätetään kansalaisia osallistavalla tavalla kunnanosissa.

Toiseksi kuntauudistus on tilaisuus katsoa tulevaisuuteen. Nyt ei päätetä vain kuntarajoista. Nyt päätetään siitä, onko meillä mahdollisuus järjestää hyvät ja toimivat julkiset palvelut tulevaisuudessa.

Tarvitsemmekin rohkeaa ja avointa asennetta katsoa yli nykyisten rakenteiden ja kysyä, minkälaiset kunnat tarvitsemme – emme nyt tai neljän vuoden päästä, vaan kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päästä.

Kuntauudistus on kunnianhimoinen tilaisuus uudistaa Suomea. Se on tehtävä yhdessä. Kuten Pekka Haaviston presidentinvaalikampanja opetti, tässä maassa on yhä mahdollisuus ylittää jakolinjat ja työskennellä yhdessä suuremman päämäärän eteen. Tähän työhön tarvitsemme kaikkia: tehdään yhdessä kuntauudistuksesta mahdollisimman hyvä!