- 15.01.2013

Työpaikkoja meriteollisuuteen maakaasuteknologialla

Suomalainen meriteollisuus on ollut vakavien uutisten kohteena viime aikoina. Meriteollisuuden tulevaisuus ja työpaikat on turvattava. Onneksi synkkien pilvien keskellä on myös valoa. STX:n Turun telakalla valmistunut Viking Linen Grace-alus on osoitus meriliikenteen tulevaisuudesta: vähäpäästöiset ratkaisut valtaavat tulevana vuosikymmenenä kansainvälisen laivaliikenteen päästörajoitusten edetessä kaikkialla maailmassa. Nesteytettyä maakaasua polttoaineena käyttävä moottoriteknologia on suuri mahdollisuus suomalaiselle meriteollisuudelle ja työpaikoille – puhumattakaan ympäristöstä.

Laivaliikenne on tupruttanut päästöjä käyttämällä raskasta polttoöljyä, siis jäteöljyä, polttoaineenaan vuosikymmeniä maaliikennettä pitempään. Se tulee muuttumaan kaikkialla maailmassa. Laivaliikenteen massiiviset rikki- ja pienhiukkaspäästöt aiheuttavat ennen aikaisia kuolemia ja heikentävät ympäristön tilaa. Nyt rikkirajoitukset ovat tulossa kaikkialle maailman merille terveys- ja ympäristösyistä: Yhdysvaltain ja Kanadan rannikoille sekä Pohjois-Eurooppaan herkille merialueille jo vuonna 2015, Etelä-Eurooppaan vuonna 2020 ja muualle maailmaan joko 2020 tai viimeistään 2025. Typpipäästöjä ollaan rajoittamassa kansainvälisesti uusien laivojen osalta jo lähivuosina. Hiilidioksidipäästöjä tullaan rajoittamaan maailmanlaajuisesti, tavalla tai toisella, seuraavan vuosikymmenen kuluessa ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Kaikkiin näihin ympäristöhaasteisiin on pysyvä ratkaisu: nesteytetty maakaasu LNG. LNG-moottorit ovat suhteessa kilpailijoihinsa vähäpäästöisiä ja pystyvät vastaamaan kaikkiin näihin ympäristöhaasteisiin. LNG-tekniikalla edistetään myös uusiutuvaa energiaa, koska tulevaisuudessa nämä ratkaisut voivat pohjautua yhä enemmän biokaasuun. Suomalainen teollisuus menestyy korkealla suunnitteluosaamisellaan ja ympäristöteknologialla. Tämä on myös meriteollisuuden suuri mahdollisuus. STX:n Turun telakka on osoittanut Grace-laivan rakentamisella kykynsä ympäristöteknologian käyttöönotossa. Wärtsilän LNG-moottorit ovat maailmalla tuotekehityksen huipussa. Alihankintaketjussa on laajaa ympäristöteknologista osaamista.

Hallituksen onkin vauhditettava vähäpäästöisten laivojen ja polttoaineiden käyttöönottoa meriliikenteessä – se olisi omiaan luomaan kysyntää kotimaisille alan yrityksille ja auttamaan niitä menestymään kansainvälisillä kasvavilla markkinoilla. Hallitus on sopinut, että kevään kehysriihessä tarkastellaan meriliikenteen ratkaisuja rikkidirektiivin haasteisiin vastaamiseksi. LNG:n käyttöönoton edistämisessä yhdistyvät koko suomalaisen teollisuuden kustannustehokkuus ja ympäristön etu.

Hallituksen on otettava linjauksessaan kunnianhimoinen etunoja: Suomeen on pyrittävä saamaan EU:n suunnittelema ja tukema suuri LNG-terminaali, jolla voidaan jakaa nesteytettyä maakaasua myös maalla käytettäväksi. Sen lisäksi on vauhditettava alueellisen meriliikenteen LNG-terminaalijakeluverkoston syntymistä alan toimijoiden kanssa: Suomeen tarvitaan vähintään 3-4 LNG-meriterminaalia. Näiden ratkaisujen jälkeen LNG on myös hyvin edullinen polttoaine meriliikenteelle, mikä parantaa koko vientiteollisuuden kilpailukykyä. Kolmanneksi on etsittävä tapoja vauhdittaa TEKESin ja Finnveran kautta LNG:ta käyttävien teknologioiden tuotekehitystä sekä LNG-laivojen rakentamista suomalaisilla telakoilla.

Teollisuuden työpaikat säilyvät ja vahvistuvat Suomessa, jos osaamme ottaa ympäristöteknologian haltuumme yhdistämällä ympäristön ja teollisuuden edun. Vastakkainasettelun aika on ohi.