Tärkeät tulevaisuusvaalit (TS-kolumni 25.3.10)

Tulevat eduskuntavaalit ovat poikkeuksellisen tärkeät Suomen tulevaisuudelle. Olemme useammallakin vedenjakajalla.

Haluammeko Suomen menestyvän avoimena yhteiskuntana osana kansainvälistä taloutta vai sulkeudummeko impivaaralaisuuteen? Haluammeko rakentaa kestävää yhteiskuntaa vai suljemmeko silmämme ympäristöriskeiltä? Haluammeko vahvistaa demokratiaa uusimalla politiikan tekotapoja vai pidämmekö kiinni sulkeutuneisuuden kulttuurista?

Suomi on tehnyt onnistuneita valintoja viimeisinä vuosikymmeninä kansainvälistymisessään. Jäsenyys Euroopan unionissa ja euro valuuttana ovat olleet hyväksi Suomelle. Talouskriisin todellinen syy on rahoitusmarkkinoiden huonossa sääntelyssä, kyse ei ole euron kriisistä. Oikeudenmukaiset pelisäännöt ylikansalliselle taloudelle edellyttävät ylikansallista demokraattista valvontaa.

Avoin hyvinvointiyhteiskunta on ollut Pohjoismaiden yhteinen arvovalinta. Pidämme jokaisen ihmisen ihmisoikeuksista kiinni. Suomi menestyy, jos me olemme avoimia uusille ideoille – ihmisten, tiedon ja kaupan liikkumisen vapaus on kautta historian ollut edistyksen tae.

On rakennettava uuden ajan hyvinvointiyhteiskuntaa, jossa tuetaan ihmisten omia elämänvalintoja. Tarvitaan perustuloa, jotta väliinputoajia ei olisi sekä luova työ ja yrittäjyys olisivat kannattavampia.

Ihmisen toiminta on asetettava maapallon ja luonnon kantokyvyn rajoihin. Talouden vihreällä peruskorjauksella vähäpäästöiseksi voimme torjua ilmastonmuutosta ja menestyä luonnonvarojen huvetessa.

Riskialttiin ydinvoiman sijaan on satsattava maailmalla kovassa kasvussa olevaan uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen. Avoin tietoyhteiskunta menestyy myös yhä enemmän sisältöosaamisella.

Euroopan viime vuosien populismin puhuri on Suomessa nostanut perussuomalaisia aallonharjalle.

Timo Soinilla ei ole vastauksia kestävän tulevaisuuden rakentamiseen. Muutama viikko sitten Soini blogissaan ihmetteli, mitä tapahtui vihreiden taannoin ”pelottelemalle” otsonikadolle. Kyse on ympäristöliikkeen suurimmista saavutuksista, kun Montrealin sopimuksella estettiin syöpäriskiä lisännyttä otsonikatoa aiheuttaneiden freonien käyttö.

Modernin tieteen kieltäminen ja silmien sulkeminen eivät siis ole vastaus aikamme haasteisiin. Ilmastonmuutos ja ympäristöriskit eivät sillä häviä, eikä 1900-luvun teollisuusyhteiskunta sillä palaa. Eivät myöskään ihmisten yhdenvertaisuus ja homojen oikeudet uhkaa ketään.

Suomalaiset ansaitsevat parempaa. Vihreät haastavat perussuomalaisia siksi, että Suomella ei ole varaa sulkeutua, rajoittaa ihmisten vapauksia ja takertua menneeseen.

Populistien haaste on silti se, että vanhojen puolueiden on parannettava juoksuaan. Vanhat kolme suurta puoluetta ovat jättäneet populistien mentävän aukon sulkeutuneella toimintakulttuurillaan, epäasiallisilla rahoituskytköksillään ja vaihtoehdottomuuden retoriikallaan. Niiden on nyt siivottava kaappinsa sen sijaan, että ne alkavat omaksua populistien vanhakantaisia tavoitteita.

Vihreiden mielestä ihmisille on keskusteltava avoimesti ja rohkeasti Suomen keskeisistä valinnoista, ei pimittää tietoa. Puolueiden väliset erot on tuotava julkiseen keskusteluun.

Politiikka on puhdistettava ja sen avoimuutta on lisättävä. Eduskunnan ja kuntien päätöselinten kokouksia pitää avata ja lähettää suorana myös netissä. Kansalaisten suoria vaikutusmahdollisuuksia on lisättävä.

Edessä ovat tärkeät tulevaisuusvaalit. Tarvitsemme päättäjiä, joilla on näkemystä sekä Suomen tulevaisuuden menestymisestä että yhteiskuntamme luottamuksen vahvistamisesta.

Kirjoittaja on turkulainen kansanedustaja ja vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja.