Suomi sitoutuu vaalimaan herkkää Arktista aluetta

Hallitus hyväksyi tänään Suomen arktisen strategian. Se antaa arktiselle politiikallemme uudenlaiset raamit ja mahdollisuuden toimia edelläkävijänä arktisessa yhteistyössä.

Vihreiden tärkeimmät lähtökohdat kaikelle toiminnalle arktisella alueella ovat herkän ympäristön asettamat reunaehdot ja ihmisen toiminnan riskien tunnistaminen. Tämä on perusta kaikelle taloudelliselle ja elinkeinotoiminnalle alueella. Nämä linjaukset näkyvät nyt myös Suomen arktisessa strategiassa. Strategia on huomattavasti aikaisempaa syvällisempi ja tunnistaa arktisen alueen herkän ympäristön vaalimisen tarpeet kaikessa toiminnassa.

Kestävä kehitys ja ympäristön reunaehdot ovat yksi strategian neljästä keskeisestä pilarista. Konkreettisemmin ympäristön asettamien reunaehtojen kunnioittaminen ja taloudellisen toiminnan puitteiden selkeyttäminen tarkoittaa esimerkiksi arktisen alueen luonnonsuojelualueverkostojen kehittämistä.

Erityisen herkkä ja suojaton on kansainvälinen merialue, joka ympäröi Pohjoisnapaa ja sijaitsee rantavaltioiden talousvyöhykkeiden ulkopuolella. Suomen tavoitteena on kiirehtiä jo tunnistettujen arvokkaiden alueiden suojelutoimenpiteitä sekä Arktisen neuvoston biodiversiteetti- ja merenkulun arviointien suositusten toteuttamista. Tavoitteena on myös vahvistaa YK:n meriyleissopimusta (UNCLOS) merten biodiversiteetin suojelun osalta.

Kohtalonkysymys arktisen luonnon kannalta, kuten koko maapallon kannalta, on ilmastonmuutoksen kuriin saaminen. Arktisen alueen erityiskysymys on mustan hiilen ja muiden lyhytikäisten ilmastonmuutosta nopeuttavien ilmansaasteiden vähentäminen, johon ollaan pureutumassa kansainvälisten yhteistyöhankkeiden kautta.

Uusi arktinen strategia korostaa myös taloudelliselle toiminnalle sekä suomalaiselle osaamiselle avautuvia mahdollisuuksia. Uusista taloudellisista mahdollisuuksista puhuminen tuo helposti ensimmäisenä mieleen öljy-yhtiöt, jotka jääpeitteen vetäytyessä rynnistävät vapautuville uusille alueille. On kuitenkin selvää, että kahden asteen tavoitteen edellytyksenä on, että emme käytä kaikkia arktisen alueen tunnettuja fossiilisia energiavaroja. Kestävän liiketoiminnan ja taloudellisen kehityksen lähtökohtana on oltava muutakin.

Suomen arktinen strategia tunnistaakin näitä mahdollisuuksia useita. Yrityksille suunnatussa kehittämisohjelmassa määritellään hajautetun energiatuotannon ratkaisut yhdeksi suomalaisen teknologian ja osaamisen viennin strategisen kehittämistyön ja demonstroinnin teemaksi. Mineraalitaloudessa ja kaivostoiminnassa mahdollisuudet ovat ekotehokkuudessa. Suomella on osaamista ympäristötutkimuksessa ja monitoroinnissa sekä turvallisessa merenkulussa.

Strategian mukaan Suomen tavoitteena on myös, että taloudellisia toimia arktisella alueella ohjataan yhtenäisellä, ennakoitavalla ja vankalla sääntelyllä. Arktista aluetta koskevan sopimuspohjan nykyistä riittävyyttä on syytä arvioida ja tarvittaessa sitä on täydennettävä.

Nämä linjaukset olivat keskeinen panokseni Suomen arktisen strategian laadintaan. Niitä oli helppo viedä eteenpäin yhteisymmärryksessä ulkoministeri Tuomiojan kanssa, joka myös ansiokkaasti piti näitä näkökulmia esillä viime toukokuussa Kiirunassa pidetyssä Arktisen neuvoston ministerikokouksessa.

Yhteistyössä ulkoministeriön kanssa vahvistettiin myös alkuperäiskansojen osallistumista heidän asemaansa vaikuttavien asioiden käsittelyyn. Alkuperäiskansojen koskevan ILO 169 -yleissopimuksen ratifiointi on myös osa Suomen arktisen toiminnan kehittämistä.

Strategian linjaukset Suomen arktiselle toiminnalle antavat meille hyvät mahdollisuudet olla aktiivinen aloitteentekijä kansainvälisessä yhteistyössä. Tärkeiden ja ympäristönsuojelullisesti arvokkaiden merialueiden määrittelyssä ja turvaamisessa Suomi on jo ollut aloitteellinen. Ympäristöministeriössä olemme valmistelemassa työpajaa kansainvälisen biodiversiteetisopimuksen merialueiden suojelua koskevien linjausten toimeenpanemiseksi ja ekologisesti merkittävien merialueiden yhtenäiseksi määrittelemiseksi.

Suomi on myös sitoutunut edistämään sitovia vähimmäisvaatimuksia öljynporaukselle arktisilla alueilla, mikä on luoteva jatko toiminnallemme Arktisessa neuvostossa. Neuvoston edellisessä kokouksessa allekirjoitettiin vihdoin öljyntorjuntaa koskeva yhteistyösopimus valtioiden välillä. Strategian mukaan Suomi on aloittellinen myös muun täydentävän sääntelyn laatimisessa, jotta arktisen toiminnan reunaehdoista saadaan yhteisesti sovittua.

Varovaisuusperiaate on avain toimintaan arktisilla alueillta. Arktinen luonto on ainutlaatuista, eikä sitä voi uhrata hallitsemattomalle hyödyntämiselle.