Suomi mukaan rahoitusmarkkinaveroa kehittämään

EU:n tiivistetyn yhteistyön ryhmä, joukoissaan Ranska ja Saksa, haluaa kehittää rahoitusmarkkinaveroa käyttöönotettavaksi. Vihreät haluaa, että Suomi on tässä joukossa mukana. Rahoitusmarkkinaverolla saadaan verotuksesta vapautetut rahoitusmarkkinat mukaan hyvinvoinnin rahoittamiseen. Samalla vähennetään keinottelevaa rahaliikennettä ja siten tuodaan vakautta talouksiin.

Suomessa on tyypillisesti taas valittajien etujoukot liikkeellä. “Ei voida tätäkään hyvää asiaa tehdä, jos joku muu ei ole mukana. Se voi johtaa veropakoon Suomesta.” Väärin. Euroopan komission ehdotus on rakennettu niin, että rahoitusmarkkinaveroa on hyvin vaikea kiertää. Valtaosa peloista ei pidä paikkaansa. Toivoisin Suomessakin asiantuntevaa keskustelua yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen sen sijaan, että luotetaan lobbarien harhaanjohtaviin sanoihin ongelmien ratkaisematta jättämiseksi.

On vain Suomen edun mukaista olla mukana kehittämässä mallia sellaiseksi, että myöskään realistiset osat uhista eivät toteudu. Samalla voidaan tehdä työtä sen eteen, että esimerkiksi Ruotsi saadaan mukaan veron piiriin. Ilman Suomen osallistumista koko hyvä asia voi hautautua – meillä on myös vastuu siitä, minkälaista taloutta olemme omilla toimillamme rakentamassa. Hallitusohjelmassa jo todetaan, että Suomi vauhdittaa kansainvälisesti mahdollisimman laajan rahoitusmarkkinaveron käyttöönottoa. Nyt vaan sitten vauhdittamaan.

Rahoitusmarkkinat ovat vapautettuja arvonlisäverosta. Pankeilla on keskuspankkien ohella oikeus luoda rahaa. Tämä mittava oikeus edellyttää myös vastuullisuutta suhteessa muuhun yhteiskuntaan. On oikein, että rahoitusmarkkinat maksavat edes jonkinlaista veroa hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan turvaamiseksi. Sen lisäksi on syytä korostaa vakavasti, että rahoitusmarkkinoiden ylilyönnit ja keinotteleva rahaliikenne ovat osin vuotta 2008 edeltäneiden kuplien takana. Rahoitusmarkkinoiden sääntelyä on parannettava, jotta raha ei ole keinotekoisen halpaa. Samalla vero yksittäisestä rahansiirrosta takaisi, että pelaamisen takia rahaa ei kannata enää yhtä laajasti siirtää.

Kaiken kaikkiaan Euroopan talouskriisinkin takana ovat rahoitusmarkkinoiden rakenteelliset ongelmat. Veroja kierretään veroparatiiseihin, riskejä piilotellaan markkinoilta ja verokilpailu uhkaa hyvinvointiyhteiskunnan veropohjaa. Nämä ongelmat on ratkaistava. Rahoitusmarkkinat on hyvä renki, mutta huono isäntä. Nyt isännän on näytettävä kaapin paikka: demokratia ja kansalaisten oikeudet menevät rahoituslaitosten intressien edelle. Koko rahoitusmarkkinoiden toiminnan ja markkinoiden läpinäkyvyyden varmistaminen on julkisen vallan tehtävä.