Sote-sopu – askel eteenpäin vai kahden puolueen huonoimmat ideat?

(Julkaistu Vihreät – De Gröna blogissa 7.11.2015.)

Hallitus on yöllä sopinut riitansa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisesta. Kaunis sopu se ei ole. Herää kysymys: onko keskustalle maakuntahallinto ja kokoomukselle yksityiset terveysfirmat menneet ihmisten yhdenvertaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen pelastamisen edelle?

Asiantuntijoiden ideaalimallit on sivuutettu kerta toisensa jälkeen. Silti sovussa on myös askelia eteenpäin, jos kompromissin ongelmat nyt ratkotaan avoimesti julkisuudessa. Julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto on pelastettava ja terveyseroja on kavennettava. Vihreät haluaa olla mukana ratkomassa näitä ongelmia.

Sotealueita tulee 15, mutta itsehallintoalueita 18. Keskusta piti jääräpäisesti kiinni jokaiselle maakunnalle annettavasta itsehallinnosta, vaikka se ei vastaisikaan sosiaali- ja terveydenhuollosta. Malli kuulostaa siltä, että kuudessa näistä alueista käydään oikeastaan välivaalit, joiden päälle tulee vielä kahden alueen yhteinen sotevaltuusto. Aivan turha sotku.

Turha byrokratia osoittaa, että keskusta halusi eniten valtaa maakunnille – ja sitä kautta itselleen. Keskustalla on maakuntahallinnossa vahva asema. Voiko perustuslakivaliokunta hyväksyä kahden eri portaan itsehallintoalueiden perustamista? Miksi perustaa väliportaan hallintoa suorilla vaaleilla ja ehkä verotusoikeudella, jos se ei itse kykene vastaamaan tehtävistään?

Silti nykytilanteeseen verrattuna uudistus olisi askel eteenpäin. Tällä hetkellä näistä peruspalveluista vastaa yli 300 kuntaa ja 60 kuntayhtymää. Suunta on siis oikea, kohti vahvempia harteita. Vihreät kannattaa välitason demokraattista hallintoa ja soten siirtämistä sille. Se on iso saavutus. Mutta miksi tehdä vaativassa uudistuksessa keskinkertainen malli, kun hyvänkin voisi tehdä?

Vielä suurempia kysymysmerkkejä herättää kokoomuksen päätökseen junttaama terveyspalvelujen kilpailutuksen lisääminen. Tähän mennessä kaikki puolueet kokoomusta lukuunottamatta ovat pitäneet tärkeänä ensin laittaa julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon edellytykset kuntoon.

Nyt keskusta ja perussuomalaiset ovat hyväksyneet kokoomuksen kannan. Ensin piti purkaa monikanavainen rahoitus ja luoda hyvä sote-hallinto. Nyt vaarana on, että hallitsematon kilpailuttaminen murentaa julkista terveydenhuoltoa ja kasvattaa ihmisten välisiä terveyseroja.

”Vapaus valita” tarkoittaa enemmän valinnanvaraa suurissa kaupungeissa ja koulutetulle väestölle, mutta heikompiosaisten ja syrjäseutujen ihmisten mahdollisuudet kilpailuttaa palvelujaan ovat olemattomat. Heille palvelut voivat tällä mallilla vain murentua entisestään, mikä on täysin vastoin sote-uudistuksen tavoitteita.

Nykyinen työterveyttä ja yksityisiä terveysfirmoja Kela-korvauksilla suosiva rahoitus on kestämätön ihmisten yhdenvertaisuuden kannalta. Se on myös kustannuksiltaan tehoton.

Oikeudenmukainen rahoitusuudistus on tehtävä ensin – vasta sen jälkeen voi harkita kilpailun lisäämistä. Vihreät ei tällaisessa mallissa vastusta raha seuraa potilasta -mallin käytön lisäämistä tarkasti rajattuna. Esimerkiksi oikein hinnoiteltu palveluseteli voi hyvin täydentää sosiaali- ja terveyspalveluja. Leikkaus- ja hoitojonojen purkamisessa palveluseteleistä on eri maissa myös hyviä kokemuksia.

Kilpailutus ei voi kuitenkaan koskea keskeisiä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon palveluita, vaan vain täydentää niitä. Onko tarkoitus kilpailuttaa kaikki perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut? Onko tarkoitus yhtiöittää kunnalliset tuottajat? Nämä ratkaisut toisivat paljon byrokratiaa ja tehottomuutta julkisten palvelujen sisälle jatkuvine tarjouspyyntöineen.

Hallitus on myös pakkolakipaketissaan ehdottamassa julkisen sektorin palkkojen leikkausten hyödyn ohjaamista vain yksityisten työnantajien sosiaalivakuutusmaksujen alentamiseen. Onko hallitus tiedostanut sitä, että tämä loisi epäreilun kilpailuedun yksityiselle terveysfirmalle suhteessa julkiseen palveluntarjoajaan juuri terveydenhuollossa?

Paljon kysymyksiä ja huolia, vain vähän vastauksia. Hallituksen on avattava avoimesti päätöstään lähipäivinä. Kaikkien puolueiden on oltava mukana jatkotyössä ja asiantuntijoita on kuunneltava, jotta uudistus saa laajan hyväksynnän. Samalla voidaan ratkoa näitä ongelmia, joita sovusta on herännyt. Nyt ei sovi pelata poliittista valtapeliä vaan miettiä suomalaisten yleistä etua.

Suomalaiset ansaitsevat sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen, joka kestää vuosikymmeniä ja takaa hyvät palvelut kaikille suomalaisille – asuinpaikasta, varallisuudesta tai koulutuksesta riippumatta. Sellaisen saavuttaminen on yhä mahdollista.