Puhdistetaan yhteinen Itämeremme

Kirjoitan tätä blogia Kööpenhaminassa, missä osallistun Itämeren alueen ympäristöministerien HELCOM-kokoukseen. Itämeri on nyt pinnalla, sillä juuri eilen julkistettiin raportti Suomen pintavesien tilasta. Helsingin Sanomat puolestaan uutisoi Kaliningradin jätevesiongelmasta, joka kuormittaa Itämerta paikallisesti hyvin raskaasti.

Itämerestä pitääkin puhua. Se on yhteinen meremme, joka on aivan liian kurjassa kunnossa. Olen viettänyt paljon vapaa-aikaa mökkeillen ja kalastaen Turun saaristossa, ja samalla olen päässyt läheltä seuraamaan rehevöitymisestä aiheutuvia ongelmia.

Tänään ministerikokouksessa päätettiin Itämeren maakohtaisista ravinnekuormituksen vähimmäistavoitteista, jotka on asetettu niin, että Itämeren ympäristön tila on hyvä vuoteen 2021 mennessä. Tavoitteena on, että Itämeren rehevöitymistä voidaan vähentää ja meren ekosysteemejä vahvistettua.

Eilen julkistetussa pintavesien ekologisessa luokituksessa hyvä uutinen oli, että itäisen Suomenlahden tila on parantunut. Pietarin jätevedenpuhdistuksen vaikutukset alkavat nyt näkyä vesien tilassa. Suomen lähialueyhteistyöllä on ollut tässä merkitystä.

Huonompi uutinen kuitenkin oli, että Suomen rannikolla yksikään vesialue ei ole tilaltaan erinomainen, ja huomattava osa alueista on luokitukseltaan alle hyvän tilan. Erityisen huolestuttava on Suomenlahden ja Saaristomeren tila. Myös Pohjanlahden ja Perämeren alueen jokisuilla on laajoja heikentyneitä alueita.

Meidän pitää pitää huolta yhteisestä Itämerestämme, jo siihen tarvitaan kaikkia rantavaltioita. On tärkeää päästä eroon isoista yksittäisistä pistekuormittajista, kuten Kalingradin puhdistamattomista jätevesistä ja ja Gdanskin kipsivuoren fosforipäästöistä, ja näistä jatkamme tiivistä kansainvälistä yhteistyöstä. Sekä Puola että Venäjä ovat sitoutuneet näiden kysymysten ratkaisuun. Yhtä lailla olennaista on päästä käsiksi kokonaispäästöihin eri puolilla Itämerta.

Pääosa lähialueidemme kuormituksesta tulee omista päästöistämme. Jos haluamme puhdistaa Saaristomeren, meidän pitää vähentää omaa kuormitustamme.

Suomessa olennaisessa osassa on maatalous. Maatalouden viherryttäminen ja ravinteiden tehokkaampi kierrätys on iso mahdollisuus myös maatalouden kannattavuudelle. Meidän pitää yhdessä maataloustuottajien kanssa löytää maatalouspolitiikassa ja maaseudun kehittämisohjelman uudistamisessa keinot ja kannustimet, jotka vähentävät ravinnekuormitusta tehokkaasti ja samalla kannustavat maatalousyrittäjiä ravinteiden tehokkaaseen hyötykäyttöön. Lannan separointi, biokaasun käyttö ja tehokas ravinnetason hallinta edesauttavat sekä maatalouden että ympäristön menestystä.

Maatalouden ympäristötukea tulee uudistaa siten, että se edistää vesistöjen ja luonnon monimuotoisuuden suojelua nykyistä paremmin. Ympäristötuen toimenpiteitä tulee kohdentaa alueellisesti sekä tila- ja lohkokohtaisesti vesistöjensuojelun kannalta herkimmille alueille. Tähän on myös varattava riittävästi rahoitusta.

Yhdyskuntapuhdistamoissa edellytämme tehostettua typen poistoa uusissa ympäristöluvissa. Myös ohijuoksutuksiin on puututtava.

Yhteistyö on voimaa, ja yhdessä me pystymme pelastamaan yhteisen meremme – rantavaltiot yhdessä, suomalaiset yhdessä. Tavoitteenamme on jättää lapsillemme puhdas meri.