Puhdas Itämeri on kaikkien etu

Kirjoitus julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa

Itämeren ongelmista ja suojelusta on puhuttu viime aikoina paljon. Hallituksen tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti tehostaa suojelutoimia Itämeren tilan parantamiseksi. Herkän meremme tila on otettava vakavasti. Koska ongelmat ovat moninaiset, on ongelmiakin ratkottava yhtä aikaa
monella eri rintamalla. Itämeren tilan parantamista voisikin hyvällä syyllä sanoa yhteistyön näytönpaikaksi sekä kotimaassa että Itämerta ympäröivien valtioiden kesken.

Suomessa on pitkällä aikavälillä tapahtunut asioita myös positiiviseen suuntaan. Esimerkiksi vuosien 1990–2004 välillä mitattuna maatalouden ympäristökuormitus on Suomessa vähentynyt selvästi enemmän kuin Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:ssä tai EU-maissa keskimäärin. Valtioneuvoston Itämeriselonteon mukaan esimerkiksi ravinnetaseilla laskettu typen ylijäämä on pienentynyt tuolloin Suomessa 65 prosenttia ja fosforiylijäämä 42 prosenttia, kun vastaavat luvut OECD-maissa olivat keskimäärin typellä 4 prosenttia ja fosforilla 19 prosenttia.

Tämä on esimerkki siitä, että yhteistyötä tekemällä saamme asioita aikaiseksi.

Ympäristöministeriö jatkaa myös toimia yhdyskunnista Itämereen pääsevän kuormituksen sekä pistekuormituksen vähentämiseksi. Sitä asiaa ei kuitenkaan voi kiertää etteikö maataloudella olisi tässä Itämeri-tavoitteessa iso rooli. Itämeren suojelukomissio arvioi lokakuussa saavutettuja päästövähennyksiä ja Suomessakin on pystyttävä parannuksiin. On siis tärkeää, että valtion tukia käytetään kustannustehokkaasti siten, että ne tuottavat ympäristöhyötyä samalla, kun ne parantavat maatalouden kannattavuutta esimerkiksi ravinnekiertoa edistämällä.

Ravinteet voi nähdä paitsi ongelmana myös resurssina. Ympäristöministeriöllä on ohjelma ravinteiden kierrätyksen edistämiseksi ja Saaristomeren tilan parantamiseksi. Ohjelman tavoitteena on, että ravinteita vuotaa ympäristöön vähemmän ja että niitä kierrätetään tehokkaammin. Näillä toimenpiteillä voidaan myös turvata kotimaisen ruoan tuotantoa, sillä fosforivarat hupenevat ja lannoitteiden hinnat nousevat tulevaisuudessa. Tämän ohjelman toteuttamiseksi ministeriö tukee teemaan sopivia kehityshankkeita. Pian käynnistyy kaikille toimijoille avoin haku, jossa keskitytään nimenomaan ravinteiden kierrätyksen tehostamiseen, siihen liittyvään logistiikkaan ja käsittelymenetelmiin.

Suomen perustuslaissakin turvataan jokaisen oikeus terveelliseen ympäristöön. Itämerestä kerrottavat tarinat eivät liian usein ole niitä iloisia, vaan uusia ongelmia tuppaa ilmenemään sitä mukaan, kun toisaalla tehdään pieniä askelia parempaan suuntaan. Kokonaistilanteen kääntäminen paremmaksi vaatii paisti poliittisia päätöksiä myös sen tosiasian ymmärtämistä, että puhtaasta ympäristöstä hyötyvät kaikki. Itämeren hyvän tilan tavoittelu on kaikkien suomalaisten yhteinen asia. Ravinteiden tehokas kierrättäminen on kannattavaa elinkeinoillekin.