Perusturvan korotus osuu oikeaan aikaan - taloudessa ei kannata panikoida

Epävarma kansainvälinen taloustilanne on saanut Suomessakin hätäisimmät panikoimaan – tai käyttämään tilannetta hyväkseen omien poliittisten päämääriensä edistämiseksi.

Pitkän aikavälin talouden vakauden varmistaminen on luottamuksen kannalta keskeistä. Ensi vuoden budjetissa on riittämiin töitä jo hallitusohjelmassa sovittujen sopeuttamistoimien etupainotteisessa toteuttamisessa. Sen sijaan hätäisten lisäleikkausten tuoma äkkijarrutus voi johtaa talouden epävakauden syventymiseen ja lisäisi uuden taantuman todennäköisyyttä.

Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasin (kok.) maailmankuvaan sopii varmasti se, että hän haluaa ensimmäisenä asiana estää hallitusohjelmassa sovitun 100 euron perusturvan korotuksen toteuttamisen ensi budjetissa. Se ei ole kuitenkaan oikein eikä edes talouspoliittisesti järkevää.

Perusturvan korotus sadalla eurolla oli vihreille keskeinen ehto sille, että voimme osallistua hallitukseen. Vaikeasta taloustilanteesta huolimatta hallituksen pitää varmistaa pienituloisimpien hyvinvointi. Perusturva on Suomessa jäänyt merkittävästi jälkeen muista Pohjoismaista. Sovittu ratkaisu on toteutettava suunnitellulla tavalla heti ensi vuoden alusta.

Perusturvan korotuksen toteuttaminen sovitusti on myös talouden suhdanteiden kannalta järkevää. Pienituloisimpien ansiot menevät lähes suoraan kotimaiseen kulutukseen.

Suomen valtiontalouden kannalta keskeisintä on varmistaa, että tämän hallituskauden aikana budjetin alijäämä supistuu uskottavasti ja valtion velkasuhde kääntyy laskuun. Sen rinnalla tarvitaan ratkaisuja pitkän aikavälin kestävyysvajeen kaventamiseen.

Syksyn budjettineuvotteluissa on keskityttävä toteuttamaan hallitusohjelmassa sovittuja talouden ratkaisuja. Hallitusohjelman linjausten etupainotteinen toteuttaminen tarkoittaa jo itsessään merkittäviä sopeuttamistoimia: veronkorotuksia, menojen supistamista sekä joitain veronkevennyksiä ja menojen lisäyksiä. Perusturvan korotus lukeutuu näihin.

Hallituksella on silti oltava koko ajan valmius uusiin sopeutustoimiin, jos kansainvälisen taloustilanteen pahentuminen vaarantaa Suomen talouskehitystä ja luotonsaannin uskottavuutta. Näin ei vielä ole. Asian harkinta tulee joka tapauksessa hallitusohjelmankin mukaan eteen ensi keväänä valtiontalouden kehysriihessä. Sen lisäksi talouden vakautta edistävän työmarkkinaratkaisun vauhdittamiseksi voidaan harkita uusia toimia.

Olennaisinta on varmistaa luottamus Suomen talouden vakauteen. Tällaisissa ratkaisuissa on oltava maltti mukana. Kansalaisten asioita ei hoideta sähläämällä politiikan linjoja uusiksi viikoittaisten pörssikurssien vaihtelujen takia.