Nyt on koulutuksen vuoro

Suomessa on iso linjavalinta edessä. Jotkut näkevät julkisen sektori pöhöttyneenä ja ajavat leikkauksia hyvinvointipalveluihin. Suuret leikkaukset kohdistuvat aina myös koulutukseen. Toiset takertuvat menneeseen ja silloin luotuihin rakenteisiin. On olemassa myös parempi vaihtoehto: uudistetaan julkinen sektori hyvinvointia tehokkaasti ja inhimillisesti tuottavaksi. Koulutuksella on tässä iso rooli.

Hallitusohjelman tavoitteena oli nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä. On syytä tunnustaa, ettei tällä kaudella tehdyillä päätöksillä olla matkalla tämän tavoitteen toteutumiseen. Jo tehdyt säästöt ovat menneet liian pitkälle ja se alkaa tuntua jo lastemme peruspalveluissa.

Vihreiden tehtävä on tässä hallituksessa puolustaa koulutuksen rahoitusta, tasa-arvoa ja maksuttomuutta. Ei enää säästöjä vaan huomio koulutuksen laadun kehittämiseen, oppimiserojen kaventamiseen ja hyvinvointiin. Kunnat ovat jo nyt vakavien haasteiden edessä: kuinka turvata pienemmillä resursseilla lasten ja nuorten laadukas koulutus. Oppimiserot eivät saa kasvaa ja oppilaiden tulisi voida viihtyä koulussa entistä paremmin.

On tuotava julki suomalaisen koulutuksen kehittämiseen liittyvät jännitteet. SDP:lle on vaikea kehittää koulutusta, koska he ovat takertuneet vanhoihin ratkaisuihin. Oppivelvollisuus on taikasana kaikkeen, maksoi mitä maksoi. Rahat on käytettävä nuorten kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Olennaista on tukea niitä nuoria, jotka jäävät ilman toisen asteen koulutusta ja menettävät näkymän hyvästä työelämästä.

Kokoomus puolestaan on ajanut hyvin suuria leikkauksia, joista liian suuri osa on kohdistunut koulutukseen. Lisäksi he ajavat sellaista valinnanvapautta, joka romuttaa yleissivistävän koulutuksen. Lukion tuntijakouudistuksessa kokoomuksesta on kuulunut ääniä jopa historian opiskelun muuttamiseksi vapaaehtoiseksi. Valinnaisuutta ei voi viedä liian pitkälle, sillä sivistys ei ole valinnainen asia, jos siihen uskoo.

Kumpikin puolue haluaa korkeakouluihin lukukausimaksut, ainakin ulkomaisille opiskelijoille. Samalla he ovat painottaneet rahoituksen siirtämistä perusopetuksesta ja -tutkimuksesta kilpailuun, pois korkeakoulujen perustoiminnan vahvistamisesta. Perustutkimuksella on kaikkien asiantuntija-arvioiden mukaan välttämätön rooli, jotta Suomi nousisi korkealle osaamisen tasolle. Opiskelijoiden asemaa olemme saaneet puolustaa yrityksiltä murentaa täysipäiväisen opiskelun edellytyksiä.

Lukukausimaksut veisivät koulutustamme kauemmas tärkeästä tasa-arvon tavoitteesta eikä maksujen käyttöönottoon ole esitetty yhtään järkevää syytä. Tanskan ja Ruotsin lukukausimaksukokeilujen seurauksena ulkomaisten opiskelijoiden määrät romahtivat. Kansainvälistyminen ja yritysten rekrytointi kärsivät. Suomen ei kannata valita samaa tietä. Emme hyväksy lukukausimaksuja, jos niitä minihallitusneuvotteluissa esitetään.

Kasvupaketin osana on investoitava nuoriin. Haluamme minihallitusneuvotteluissa yliopistoille lisärahoitusta perustutkimukseen ja opetukseen 50 miljoonaa euroa. Samoin peruskouluille pitäisi löytää rahoitusta. Oppimiserot eivät voi kasvaa. Lisäksi homekoulujen remontoinnilla voidaan parantaa lastemme kouluoloja. Investointien yhteydessä on otettava käyttöön samalla myös uutta opetusteknologiaa.

Suomi tarvitsee tulevaisuuteen katsovaa koulutuspolitiikkaa: sitä vihreät haluaa tehdä. Kaikkien nuorten tasa-arvoa ja oppimista tukevan koulutuksen puolesta!