Ministerikokouksen katseet puhtaassa Itämeressä

Itämeren tulevaisuudelle on tehty merkittäviä linjauksia Kööpenhaminassa 3.10. Osallistuin muiden Itämeren rantavaltioiden ympäristöministereiden kanssa Itämeren suojelukomission, HELCOMin, kokoukseen.

Jokainen rantavaltio saa oman tehtävänsä sen vesien suojelemiseksi. Samalla päästövähennykset edistävät vihreää taloutta, puhtaan teknologian työpaikkoja, matkailupalveluja ja suomalaisten meren äärellä aikaa viettävien ihmisten hyvinvointia.

Ministerikokouksen asialistalla on Itämeren kannalta pitkälle tulevaisuuteen ulottuvia asioita kuten maakohtaiset päästövähennystavoitteet ravinteille sekä Itämeren rannikko- ja merialueiden suojeluverkoston tulevaisuus.

Tavoitteenamme on Itämeren hyvä tila vuoteen 2021 mennessä. Tuo tavoite ei täyty itsestään. Suojelun tärkeimpiä painotuksia ovat rehevöitymisen sekä haitallisten ja vaarallisten aineiden torjuminen sekä biodiversiteetisopimuksen säilyttäminen.

Itämeren tilan kohentaminen vaatii toimia. Kaikille maille tulee tiukempia päästövähennystavoitteita ja rannikko- sekä merialueita suojeltavaksi. Samalla puututaan kaikkiin jäljellä oleviin riskikohteisiin, kuten Puolan Gdanskin kipsikasan ja Kaliningradin jätevedenpuhdistamon ongelmiin. Olemme yhdessä saman meren tulevaisuuden äärellä.

Suomen uusiksi päästötavoitteiksi on ehdotettu 2430 tonnia typpeä ja 330 tonnia fosforia. Tavoitteet ovat kunnianhimoisia mutta saavutettavissa.

Olen iloinnut yhä uudestaan siitä, että suomalaiset ovat ottaneet Itämeren tulevaisuuden yhteiseksi tavoitteeksi. Jokaisella suomalaisella on omat muistonsa ja lempipaikkansa Itämerellä, niin myös minulla. Näiden vaalimisessa tarvitaan yhteistyötä monien eri tahojen kesken. Myös kaikkien ministeriöiden kesken.

Päästövähennyksiä saadaan maataloudessa, laivaliikenteessä, yhdyskuntajätevesistä ja teollisuudesta. Tarvitaan myös eri sektorit ylittävää vesien- ja merenhoidon suunnittelua.

Olen tavannut paljon maanviljelijöitä, jotka ovat laillani huolissaan Itämeren rehevöitymisestä. Toisaalta päästötiukennukset huolestuttavat tilallisia. Maatalouden ympäristötukea tulee kehittää ja vesiensuojeluun luoda vaikuttavat kannustimet. Vesiensuojelussa täytyy tukea ja kannusteiden tulee nykyistä paremmin tähdätä oikeisiin toimiin. Maatalouden ympäristötukea tulee kohdentaa sinne, missä niistä on ympäristön kannalta oikeaa höytyä.

Itämeren tervehdyttäminen piristää taloutta. Ympäristön suojelu halutaan liian usein leimata kasvua estäväksi. Kuitenkin olemme saaneet huomata, kuinka puhtaan teknologia ratkaisut ja päästöjen vähentämiseen tähtäävä tekniikka tuo yhä lisää työpaikkoja suomalaisille. Meidän tulee myös kannustaa laivaliikenteessä vaihtoehtoisten polttoaineiden käytön edistämiseen.

Viking Line -konsernilla on ensimmäinen suomalainen matkustajalaiva, joka käyttää polttoaineenaan nesteytettyä maakaasua. Päästöjen tiukentaminen tuo uusia liiketoimintamalleja. Wärtsilän kaltaiset ympäristöteknologiayritykset ovat maailman johtavia toimijoita puhtaan laivanrakennuksen ja moottorien saralla.

Suomi pystyy täyttämään uudet tavoitteet. Avain ratkaisuihin löytyy, kun yhteinen huoli Itämerestä muuttuu yhteisiksi teoiksi. Jo aiemmin olemme saaneet merkittäviä muutoksia aikaan, kun olemme käärineet hihat ja tarttuneet työhön. Kiristyvät päästötavoitteet aiheuttavat monelle huolta, mutta ne tarjoavat myös mahdollisuuksia. Boston Consultation Groupin raportin mukaan Itämeren hyvän tilan saavuttaminen tuo alueelle noin 550 000 työpaikkaa sekä kymmenien miljardien tulot vuosittain vuoteen 2030 mennessä.

Terve ja puhdas Itämeri virittää uusia kasvunpaikkoja matkailuyrittäjyydelle ja kalastusmatkailulle. Kun Itämeren suojelukomissio asettaa maille tiukempia tavoitteita, ei Itämeren luonto ole ainoa voittaja. Jokaisella on talkoissa oma tehtävänsä, niin myös meillä.