Maaseudulle elinvoimaisuutta ja osallisuutta

Julkaistu 21.1. Maaseudun Tulevaisuudessa

Olin viikko sitten avaamassa maaseutu- ja erävihreiden vaalikampanjaa Forssan Koijärvi-talolla. Talo oli täynnä innokasta väkeä, joka haluaa viedä vihreitä arvoja eteenpäin maaseudun elinvoimaisuuden nostamiseksi. Koijärvi oli monella tavalla osuva paikka tähän tilaisuuteen.

Vihreälle liikkeelle Koijärven tapahtumat 36 vuotta sitten symboloivat ihmisten osallisuutta paremman huomisen puolesta. Arvokkaan lintujärven pelastamiseen tuli mukaan ihmisiä eri puolilta maata, eri kansanliikkeistä ja taustoista. Traktorilla paikalle tuli paikallinen maanviljelijän tytär. Olennaista oli usko siihen, että ihminen voi tehdä elinympäristössään asioita paremmiksi.

Tänä päivänä Koijärven kyläläiset ovat osoittaneet samaa. Koijärvelle on avattu uusi ekokoulu. Sadan päivähoitolaisen ja alakoululaisen kattava kyläkoulu on osoitus uudenlaisesta osallisuudesta. Forssan pohjoisosien kyläläiset yhdistyivät kannatusyhdistykseksi, joka sai kaupungin rakentamaan uuden koulun alun vastahankaisuuden jälkeen.

Monissa kaupungeissa kouluja on keskitetty. Koijärvellä lopputulos on upea. Kannatusyhdistys otti itse kantaakseen koulun piha-alueen rakentamisen. Talkootyönä on tehty hieno leikkipaikka ja pelikentät luistelumahdollisuuksineen. Koulu on rakennettu ekotehokkaasti siten, että energiakustannukset ovat halvat. Rehtori esitellessään koulua sanoi sen olevan Forssan edullisimpia ylläpitää.

Tällaista osallisuutta Suomi tarvitsee, ei esteitä sille. Siksi vihreille maaseudun elinvoimaisuuden vahvistamisessa tavoittelemme juuri ihmiselle lisää mahdollisuuksia kehittää omaa asuinympäristöään. Kylien elinvoimaisuuden vahvistamiseksi voitaisiin lisätä kyläkaavoja, jotta päätöksiä ei tehdä vain kaukana. Terveysbussit ja monipalvelupisteet pitävät palveluja joustavasti lähellä. Etätyön ja monituloyrittäjyyden mahdollisuudet tuovat lisää asukkaita kyliin.

Ihmisten osallisuuden lisäksi päätavoitteitamme maaseudun elinvoimaisuuden vahvistamisessa ovat yrittäjien sosiaaliturvan helpottaminen, puhtaaseen ruokaan panostaminen ja hajautetun energian edistäminen. Nämä vihreät uuden yrittäjyyden ja biotalouden tavoitteet tarvitsevat toteutuakseen elävää maaseutua. Maaseudun yrittäjyydelle perustulo olisi fiksu tapa toteuttaa sosiaaliturva aina kannustavaksi työhön ja eri tulojen yhdistämiseen.

Tänä päivänä luonto ja ihminen tarvitsevat menestyäkseen yhä enemmän toisiaan. Biotalous on menestys, kun se rakentaa hiilineutraalia Suomea, pitää lähivedet puhtaina ja kalakannat runsaina. Siksi paikallisten asukkaiden vesiä ei saa tuhota Kollajan altailla tai vanhentuneilla turvekentillä, vaan rakentaa työpaikkoja luonnon ja ympäristöteknologian varaan. Puhdas luonto tuo viihtyvyyttä asukkaille ja työtä matkailuelinkeinolle.