Kuusamo elää luonnosta - Juomasuon uraanikaivosta ei haluta

Vietin kolme hienoa päivää Kuusamossa kaupungin ja Koillismaan vihreiden vieraana. Kuusamon luonto jättää pysyvän jäljen vierailijoiden sydämiin. Kaupungilla ja alueen yrittäjillä on hieno historia luontosuhteen vaalimisessa ja työpaikkojen luomisessa puhtaasta erämaaluonnosta. Kuusamossa ratkaistaan myös iso taistelu siitä, onko kaivosteollisuuden härskiydelle mitään rajaa. Juomasuon uraani-kulta-kaivoshanke sijoittuisi keskelle Suomen arvokkaimpia puhtaita vesistöjä ja luontomatkailun keskusta. Asukkaat eivät kaivosta halua. Sitä on nyt kunnioitettava. Juomasuo on mahdollisimman huono paikka kaivokselle.

Matkailu on Kuusamon suurin elinkeino, se tuo kaupunkiin 100 miljonaa euroa tuloa. Pelkästään kalastuksenkin arvo on 1-2 miljoonaa euroa. Rukan matkailukeskusta on kehitetty luontoa kunnioittaen ja vieraat tUlevat keskuksen kyselyn mukaan paikalle upeiden maisemien ja erämaaluonnon takia – ei pelkkien hiihtohissien takia. Sen rinnalla on kehitetty Oulangan kansallispuistoa luonnonsuojelun lisäksi hienona matkailukohteena. Kitkajoki on Suomen upein melontareitti.

Koskisodassa 1950-1980-lukujen aikana Reino Rinteen ja kumppanien johdolla saatiin pelastettua Suomen viimeiset kosket vapaana virtaavana kalojen, luonnon ja ihmisten iloksi. Nyt Kitkajoki ja sen kosket tuottaa valtavasti matkailutuloja ja on Oulangan kansallispuiston helmi.

Juomasuon ristiriitainen, vahvasti uraanipitoinen kaivoshanke uhkaa luontomatkailua ja puhtaita vesiä, eikä kuusamolaiset sitä halua. Uraanipitoisuus on maailman korkeimpia, hanke sijaitsee Rukan ja Kitkajoen välissä keskellä arvokasta luontoaluetta. Käylän kyläläiset tulivat liikuttuneina kiittämään, että ministeri oli paikalla antamassa tukea heidän halulleen turvata kylänsä vedet ja ympäristön puhtauden. Korpihovin hieno kahvila oli täynnä kyläläisiä kun vihreiden Kuusamonvaltuutetun Mika Flöjtin kanssa kuuntelimme heidän toiveitaan. Tein selväksi, että mielestäni paikka on mahdollisimman huono kaivokselle ja riskit ympäristölle, asukkaille ja elinkeinoille ovat liian suuret. Sitä riskiä ei saa ottaa.

Tapasin leppoisan mukavia kuusamolaisia muutenkin: nuorkauppakamarin Karhujuhlilla, pro Kuusamo -liikkeen edustajia, Rukakeskuksen yrittäjiä, luontomatkailuyrittäjiä, RKTL:n Käylän kalanviljelylaitoksen edustajia, kalamiehiä, poromiehiä, Kuusamon Uistimen, Pölkyn ja Kitkan herkun johtoa. Keskustelin Metsähallituksen luontopalvelujen kanssa Oulangan kansallispuiston kehittämisestä ja luonnonsuojelun ja vaelluskalakantojen vahvistamisesta alueella.

Kuusamossa on hieno henki, jossa työtä luodaan luonnosta, luontomatkailusta ja monipuolisesta elinkeinorakenteesta. Näitä voidaan kehittää lyhytaikaisen kaikki muut inevstoinnit ja työpaikat vaakalaudalle laittavan kaivoshankkeen sijaan. porotaloudesta, Kuusamon juustosta ja käsityöyrittäjistä alkaen Kuusamossa halutaan yhteistyössä laittaa luonnosta ja puhtaasta erämaasta ammentava matkailu palvelemaan koko kuntaa. Sitä kannattaa kehittää – ei vaarantaa lyhytaikaisen kaivosseikkailun takia. Menestystä Kuusamon hengelle ja kaupungin hienolle historialle suomalaisena luontomatkailun ja ainutlaatuisen luonnon keskuksena.