- 03.01.2015

Kestävien arvojen aika

Siitä ei ole pelkoa nyt. Joskus päivänpolitiikan väännöissä voi herätä epävarmuus. Saanko minä ja vihreät ajettua niitä arvoja, joiden takia tulin mukaan politiikkaan? Kuluneena syksynä olen kokenut suurempaa merkitystä politiikassa mukanaololle kuin vuosikausiin. Ajat ovat sellaiset.

Epävakaassa kansainvälisessä tilanteessa Suomen arvot korostuvat. Kotimaassa valitsemme suuntaa energiataloudessa, uusien työpaikkojen luomisessa ja valtiontalouden tilan korjaamisessa. Miten käy hyvinvointipalvelujen näissä valinnoissa? Onko meillä malttia panostaa lastemme koulutukseen? Samalla hallituksen muuttunut suunta vihreiden lähdettyä on osoittanut, että yhteinen ympäristömme ja ihmisoikeudet tarvitsevat vihreitä puolustajikseen – kenties enemmän kuin koskaan. Valinnoillamme on merkitystä.

Ennen kaikkea nyt on kestävien arvojen aika. Tuntuu siltä, että vaikeina aikoina herkästi ihmisten kompassit osoittavat eri suuntiin. Jotkut ovat levottomia ja puolueissakin on taipumusta hätäisiin julkisuustempauksiin. Se ei ole ratkaisu tekojen kaipuuseen. Poliittisen päätöksenteon on lunastettava paikkansa osoittamalla pitkäjänteistä johtajuutta, näkemystä. Samalla sen on perustuttava kestäviin arvoihin – sellaiseen Suomeen, jossa lapsemme voivat hyvin. Vaikeina aikoina on erityisesti puolustettava ihmisten yhdenvertaisuutta ja torjuttava köyhyyttä.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toi uudenvuoden puheessaan esille turvallisuuden, talouden ja ympäristön haasteet. Puheen teemavalinnat olivat osuvia ja tärkeitä.

Aloitan ympäristöstä. Suomessakin osa hakee talouden haasteisiin pikavoittoja puhumalla ympäristönsuojelun purkamisesta. Tällaiseen lyhytjänteisyyteen Suomella ei ole varaa. Tänä ilmastonmuutoksen ja luonnonvarojen ylikulutuksen aikana kestävä talous luodaan tekemällä työpaikkoja ympäristöratkaisujen varaan, ei ympäristön pilaamisen.

Tämän vuoden joulukuussa ratkotaan Pariisissa kansainvälistä ilmastosopua. Suomen vaaleilla on suuri merkitys sille miten me neuvotteluihin osallistumme. Vihreät haluaa olla tässä mukana rakentamassa kestävää taloutta ja luomassa uskottavaa ilmastosopimusta. Kansainvälisellä yhteisöllä ei ole varaa epäonnistua. Kokemuksesta tiedän, että rakentavalla panoksellamme on merkitystä. Peräpeiliin emme voi katsoa.

On surullista, että vihreiden lähdettyä hallituksesta luonnon arvostus on heikentynyt. Soidensuojelulla pelastetaan kansallisaarteitamme myös ihmisten virkistystä ja matkailua varten. Kestävillä energiaratkaisuilla luodaan kotimaisia ympäristöteknologian työpaikkoja samalla kun torjumme ilmastonmuutosta ja rakennamme kestävää asuinympäristöä. Kivihiilen käytöstä on Suomessa päästävä eroon ja loputtoman ydinvoiman lisärakentamisen odottamisen sijaan nyt tarvitaan konkreettisia ratkaisuja älyverkkojen ja uusiutuvien käyttöönoton puolesta.

Taloudessa tarvitsemme sekä kykyä päätöksiin että malttia tehdä kestäviin arvoihin nojautuvia valintoja. Toiset haluavat leikata pois hyvinvointiyhteiskunnan, uskoen, että sillä hoidetaan valtiontalouden alijäämä kuntoon. Esimerkiksi kokoomus kyllä puhuu koulutuksesta, mutta on samaan aikaan ajamassa korkeakouluihin lukukausimaksuja ja leikkaamassa rahoitusta. Toisaalta vasen laita uskoo, että valtio voi ottaa loputtomasti lisää lainaa ja elvyttää taloutemme kuntoon, tekemättä mitään muuta.

Meidän ei tarvitse sopeutua oikeiston ihailemien maiden tavoin heikkojen julkisten palvelujen yhteiskunnaksi, jossa köyhyys lisääntyy, koulutus periytyy ja vauraus kertyy harvojen käsiin. Me emme voi myöskään sulkea silmiämme työmarkkinoiden muutoksesta, ihmisten epävarmuudesta, pienyrittäjien ongelmilta – ja tehdä kaikki ”niin kuin aina ennenkin”.

Holhoavaa sosiaaliturvaa on uudistettava kannustavaksi, jotta ihmiset pääsevät työhön, köyhyys vähenee ja sosiaaliturva nostaa ihmistä. Perustulo tekee sen parhaiten. Kansainvälisyys työmarkkinoilla luo lisää työpaikkoja.

Yritteliäisyyttä ja työntekoa lisäävät rakenneuudistukset tekisivät mahdolliseksi myös sen, että valtiolla olisi varaa investointielvytykseen – ei muuten. Koulutuksessa säästöt on lopetettava – sen sijaan on aloitettava panostukset koulutuksen laatuun ja modernisointiin, peruskouluista korkeakouluihin. Näitä ratkaisuja on uskallettava tehdä hyvinvoinnin puolustamiseksi.

Kansainvälinen tilanne korostaa tarvetta puolustaa Suomen arvoja, kansainvälistä oikeutta ja ihmisoikeuksia ulkopolitiikassa. Olen itse korostanut johdonmukaisuuden tarvetta. On erikoista sanoa, että puolustamme EU:n yhteistä linjaa suhteessa Venäjään, jos samaan aikaan lisäämme energiariippuvuutta Venäjästä Rosatomin ydinvoimalalla.

Kauppasuhteidenkaan kannalta Venäjän suunta ei ole eduksi – sotilaallisen vallankäytön pelotteen jatkuva hyödyntäminen ei voi olla hyväksytty tapa suhtautua naapurimaihinsa, kuten hyvänä ei voi pitää myöskään Venäjän sisäistä kehitystä demokratian, markkinoiden ja oikeusvaltion rapautumisessa. Yhteistyön ikkunaa Venäjään voi ylläpitää esimerkiksi Itämeren suojelussa, jossa on saavutettukin hienoja tuloksia Suomenlahden vesien kirkastuessa.

Presidentin sananvalinnat olivat tässä asiassa osuvia. Olemme tinkimättömästi osa länttä, mutta vuoropuhelua ja yhteistyökykyä tarvitaan. Venäjän on kunnioitettava kansainvälistä oikeutta. Siksi vihreiden mielestä energiassa ja taloudessakin arvojemme on näyttävä kun teemme valintoja.

Nyt jos koskaan tarvitaan kestäviin arvoihin nojaavia päätöksiä. Niitä vihreät haluaa olla tekemässä.