Kansallispuistoihin vahvistusta

Turun Sanomat 26.8.2011

Minulla oli tiistaina kunnia olla avaamassa Selkämeren kansallispuistoa kuvankauniissa Rauman edustan saaristossa. Lauantaina avataan puolestaan Sipoonkorven kansallispuisto. Nämä kaksi uutta kansallispuistoa ovat tärkeä lisä luonnonsuojelun arvokkaimpaan verkostoomme. Ne vahvistavat ja monipuolistavat eteläisen Suomen luontotyyppien edustusta. Kansallispuistot ovat keskeinen tapa yhdistää luonnon monimuotoisuuden suojelu, tutkimus sekä ihmisten virkistysmahdollisuudet.

Varsinaissuomalaisena kannattaa olla tyytyväinen Selkämeren kansallispuiston perustamiseen luonnontieteellisin perustein laajana suojelualueena, joka ulottuu paitsi Satakunnan niin myös Varsinais-Suomen maakunnan alueelle. Puisto ei kuitenkaan syntynyt ilman kompromisseja, joten alueella on muihin kansallispuistoihin verrattuna laajat mahdollisuudet paitsi virkistys- myös ammattikalastuksen harjoittamiseen.

Selkämeren kansallispuistoa oli hienoa olla avaamassa myös siksi, että minulle saaristoluonto on ollut aina erityisen tärkeää. Olen viettänyt kesäisin aikaa Kustavin saaristossa, kansallispuiston eteläkärjessä. Minulle meressä luonto osoittaa sekä jylhyyttään ja voimaansa että kauneuttaan ja rauhaansa. Ulkosaaristossa ihminen tuntee olevansa vain pieni osa ekosysteemiämme. Se tunne on ihmiselle terveellinen.

Selkämeri on Suomen 37. kansallispuisto. Ennen sen perustamista maassamme oli ainoastaan neljä merellistä luontoa edustavaa puistoa. Selkämeren kansallispuisto poikkeaa edeltäjistään siinä, että pääosa kansallispuistosta on vesialuetta ja puisto on ”valjastettu” nimenomaan säilyttämään vedenalaisia ja meren pohjan ekosysteemejä.

Selkämeren kansallispuistoa voidaankin hyvällä syyllä pitää Suomen ensimmäisenä todellisena mertensuojelualueena, ja se turvaa rikkaan merialueen luonnon säilymistä tuleville sukupolville. Tutkimus- ja suojelutoiminta saavat kansallispuistosta lisää pontta. Selkämeren kansallispuiston tarjoamia mahdollisuuksia alueen virkistys- ja matkailukäytössä kannattaa hyödyntää seudullisessa yhteistyössä.

Sipoonkorpi on runsaan 7200 hehtaarin laajuinen kallioisten metsien, korpien, pikkusoiden, purojen, lehtojen ja viljelymaisemien mosaiikki. Lauantaina avattavassa Sipoonkorven kansallispuistossa on tästä aluekokonaisuudesta nyt jo mainitulla lailla suojeltu ainoastaan vajaat 2000 hehtaaria. Puisto ei ole yhtenäinen, vaan se koostuu useista valtion omistuksessa olevista erillisistä palstoista. Puistoa aiotaan jatkossa laajentaa yhteistyössä seudun kuntien kanssa.

Yhteistyöllä Sipoonkorpea vaalimalla siitä saadaan eheä kulttuuri- ja luonnonperinnön helmi, jossa on tilaa niin tiivistyvän metropolivyöhykkeen kaupunkilaisten virkistäytymiselle kuin myös niille maaseudun ihmisille, jotka ovat tarpeen arvokkaan kulttuurimaiseman elävänä pidossa.

Hallitusohjelmassa sovittiin ensi vuodesta alkavasta vuotuisesta lisäsatsauksesta luonnon monimuotoisuuden suojeluun, Itämeren suojeluun ja kansallispuistoja ylläpitävän Metsähallituksen luontopalveluihin. Tätä rahaa tarvitaan juuri nyt, jotta arvokkain metsäluonto saadaan suojeltua, kansallispuistojen virkistys- ja tutkimustoiminta toteutettua sekä luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen pysäytettyä tavoitteiden mukaisesti vuoteen 2020 mennessä.

Valtiovarainministeriö on budjettiesityksessään perusteetta lykännyt rahojen myöntämistä. Budjettineuvotteluissa lähden siitä, että hallitusohjelmaa kunnioitetaan ja että luonnonsuojelurahat palautetaan asianmukaisesti ensi vuoden budjettiin. Luonnon ja ihmisen hyvinvointi kulkevat käsi kädessä.