Euroa kannattaa puolustaa

Politiikan syksyä on hallinnut Euroopan talouskriisi. Vihreät ovat aina nähneet, että Suomi on osa Eurooppaa ja osa maailmaa. Meillä ei voi mennä hyvin, jos ympärillä menee huonosti. Tämä koskee niin taloutta, ympäristöä kuin ihmisoikeuksiakin. Suomi voi menestyä vain, jos koko EU selviää ehjin nahoin.

Eurojärjestelmä on tällä hetkellä hankaluuksissa, mutta järjestelmä on tähän saakka kiistatta hyödyttänyt suomalaisia kotitalouksia. Me olemme saaneet nauttia muun muassa alhaisista asuntolainakoroista. Kukaan tuskin haikailee 1990-luvun lamavuosien 15 prosentin korkotasoa takaisin nyt, kun euribor-korot ovat kahden prosentin paikkeilla. Olemme olleet myös turvassa valuuttakeinottelulta, toisin kuin esimerkiksi Islanti.

Talouskeskustelun päähuomio on nyt ollut akuutissa Kreikan kriisissä, mutta rinnalla tehdään koko ajan työtä sen eteen, että Euroopan talous lepäisi vankemmalla pohjalla. Vihreiden mielestä euroa kannattaa puolustaa, myös ja ennen kaikkea sen ensimmäisen suuren kriisin keskellä. Jatkossa euroalue voi kuitenkin toimia yhdessä vain siten, että kaikki pelaavat samojen sääntöjen mukaan.

Hyviä askeleita on jo otettu. EU-komissio ehdotti tällä viikolla uudistuksia, joilla tähdätään euron valuvikojen korjaamiseen. EU etenee kohti vastuullisemmin toimivia julkisia talouksia ja kiristää pankkien sääntelyä.

Tällä viikolla komissio teki vihdoin myös esityksen finanssitransaktioveroksi. Kyseessä on samantyyppinen ratkaisu kuin Tobinin verossa, jota Vihreät ovat ajaneet jo pitkään. Vielä kymmenen vuotta sitten tällainen vero tyrmättiin idealistisena haihatteluna, mutta nyt se on vakavasti otettavaa todellisuutta. Kun arvopaperikaupasta peritään pieni vero, se hillitsee tehokkaasti nopeaa kaupankäyntiä ja finanssimarkkinoiden heilahtelua. Puhumattakaan siitä, että on oikeudenmukaista, että finanssimarkkinat kantavat kortensa kekoon talouskriisin hoidossa.

EU:ssa tarvitaan avoimempaa talouspolitiikkaa, parempaa budjettikuria, hallitumpaa riskinottoa ja reilumpaa verotusta. Paljon on keskusteltu myös eurobondeista. Pohjimmiltaanhan eurobondeilla pyritään siihen, että yhteinen taloususkottavuus, eli luotettavien talousmaiden luottoluokitus, ulotettaisiin myös vähemmän luotettavien maiden ylle. Tämä on yksi keino saada pahasti velkaantuneiden maiden korot siedettävämmälle tasolle.

Eurobondien tapaista järjestelmää tarvittaisiin, mutta nykytilanteessa ne eivät ole vielä mahdollisia. Ensin tarvitaan toimivat yhteiset säännöt euromaille. Yhteisen rahapolitiikan lisäksi tarvitsemme yhteistä finanssipolitiikkaa. Kun edellytykset saadaan kuntoon, näkisin, että eurobondeja voidaan harkita osana laajempaa talouden vakauden kokonaisratkaisua.

Taloustilanne on vakava, mutta meidän pitäisi myös tässä tilanteessa muistaa, miksi olemme lähteneet kehittämään Euroopan unionia, miksi meillä on yhteinen rahapolitiikka ja miksi teemme tiivistä yhteistyötä: yhdessä olemme enemmän kuin jokainen yksikseen. Euroopan idea on niin tärkeä, ettei sitä saa hukata tämän kriisin takia. Ilman EU:ta esimerkiksi pankkien parempaa sääntelyä tai transaktioveroa ei luultavasti olisi saatu toteutettua. Tämän kriisin hoito olisi ollut paljon vaikeampaa ilman EU:ta, kun kukin kansallisvaltio olisi voinut turvautua protektionistiseen talouspolitiikkaan yhteisten ratkaisujen ja pankkien paremman sääntelyn sijaan.