Eläinoikeudet ovat kaikkien etu

(Julkaistu Maaseudun Tulevaisuuden vieraskolumnissa 28.10.2015.)

Ihmiset ovat eläinrakkaita. Eläinoikeudet ovat yhä useammalle suomalaiselle läheinen asia. Myös tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio on toistuvasti tuonut teemaa esille kirjoituksissaan ja esiintymisissään. Silti eläinsuojelussa on Suomessa paljon tehtävää.

Tästä muistutti maanantain Ylen MOT-ohjelma, jossa oli hurjaa kuvaa teurastamoista. Ohjelmassa nähtyä eläinten kohtelua ei saa tapahtua, se on lainvastaista. Hakkaaminen, liiallinen sähköpiiskan käyttö ja tainnutusten epäonnistuminen aiheuttavat tarpeetonta kärsimystä. Tunnen monia eläintilallisia, jotka hekin järkyttyivät kuvista.

Liha-alan uskottavuus romahtaa, jolleivät eläinoikeudet tuotannossa toteudu. Suomalainen kuluttaja haluaa tietää mitä syö ja luottaa sen laatuun. Tuottaja haluaa toimia vastuullisesti. Eläinsuojelu on myös alan etu.

On tunnustettava, että nykypäivän teollinen tapa tuottaa ruokaa ihmisten pöytiin ei ole ongelmaton. Kiivas teurastustahti, jopa 600 sikaa ja 9 000 broileria tunnissa, lisää epäonnistuneiden tainnutusten määrää ja vaikuttaa eläinten käsittelytapaan negatiivisesti.

Suomessa teurastamot valvovat pääosin itse itseään. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran eläinlääkäreiden pitäisi valvoa, että omavalvonta toimii.

Vakavista rikkomuksista eläinlääkäri voi tehdä eläinsuojelupäätöksen. Tarkastuskertomuksista näkyy, että ongelmia on paljon, mutta eläinsuojelupäätöksiä tehdään vähän. Eläinlääkärit huomauttavat samoista epäkohdista vuosi toisensa jälkeen. Eläinsuojelurikoksia ei myöskään viedä oikeuteen, mikä ei kannusta toimimaan moitteettomasti. Miksi epäkohtia ei korjata?

Ylen MOT-ohjelman perusteella sekä alan että viranomaisten kannattaa käydä tarkasti nykyiset käytännöt läpi.

Eläinten kohtelua on tehtävä yhä näkyvämmäksi myös kuluttajille. Siitä kannattaa tehdä asia, jolla ruokaa myydään, ei asiaa, josta yritetään vaieta. Silloin kohtelun pitää olla hyvää.

Hyvällä ruualla on tarina – ja yhä useampi ravintola ja kuluttaja etsii hyvää tarinaa. Suomalaisen ruuan pitää olla sellaista.

Nähtyihin valvonnan puutteisiin sopii huonosti se, että Sipilän hallitus aikoo lakkauttaa eläinsuojeluasiamiehen viran. Eläimet eivät ansaitse tätä. Hallituksen kannattaisi perua ajatuksensa. Eläinsuojelun haasteita ei ratkota sillä, että vaiennetaan eläinsuojelun ammattilaisia. Sen sijaan on saatava eläinsuojelun ammattilaiset ja tuottajat yhä parempaan yhteistyöhön.

Eläinsuojelun piti kohentua 
myös turkistarhauksessa. Eduskunta edellytti kansalaisaloitteen käsittelyn yhteydessä turkiseläinten olojen kohentamista uudessa turkisasetuksessa. Pitkään valmisteltu asetus on valmistunut, mutta nyt hallitus ei aio sitä edes antaa.

Hallituksella on valmisteilla myös eläinsuojelulainsäädännön kokonaisuudistus. Suomi on jäänyt monissa eläinsuojelun käytännöissä muista länsi-Euroopan maista jälkeen. Hallitusohjelman perusteella pelkona on, että mitään parannuksia lakiin ei tule.

Nupoutuksista, porsimishäkeistä ja parsinavetoista olisi syytä päästä eroon. Onko oikein pitää lehmää valtaosan ajasta sisälle kiinnikytkettynä? Onko oikein pakottaa emakko porsimaan ahdastakin ahtaammassa häkissä?

Haluan sanoa yksinkertaisen viestin Sipilän hallitukselle ja alan toimijoille. Jos haluaa olla suomalaisen ruuantuotannon ja maatalouden ystävä, ei kannata lyödä laimin eläinsuojelua. Siitä annettuja lupauksia ei kannata jättää toteuttamatta.

Kuluttajat ovat nykypäivänä niin valistuneita, että se olisi pahin mahdollinen karhunpalvelus kotimaiselle ruualle ja sen tuottajille.