Budjetissa panostettiin koulutukseen - peruskouluista korkeakouluihin

Hallitus pääsi yhteisymmärrykseen ensi vuoden budjetista Säätytalolla käytyjen neuvotteluiden jälkeen. Budjettineuvottelujen kärkisaavutuksiksi nousivat panostukset koulutukseen – peruskoulujen, koulupudokkaiden ja korkeakoulujen tilannetta parannettiin. Tämä oli vihreiden kärkitavoite. Suomi menestyy jokaisen nuoren koulutuslupauksen toteuttamisella ja osaamiseen panostamalla – erityisesti vaikeina aikoina.

Vihreille tärkeimpiä tavoitteita olivat lisämäärärahat perusopetukseen ja erityisopetukseen, esitettyjen koulutussäästöjen kohtuullistaminen, ympäristönsuojelun ja kehitysyhteistyön turvaaminen sekä rakennepoliittisten uudistusten eteenpäin vieminen.

Erityisen iloinen olen siitä, että hallitus löysi yhdessä ratkaisun syrjäytymisvaarassa olevien nuorten koulupudokkaiden tukemiseen. Oppivelvollisuusiän nostaminen korvataan hakuvelvoitteella toisen asteen koulutukseen. Jos nuori ei saa opiskelupaikkaa, hänellä on oikeus esimerkiksi lisäopetukseen, työpajapaikkaan tai toisen asteen valmistavaan koulutukseen. Tämä on syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kannalta hieno parannus – huomio on nyt oikeudessa koulutukseen, ja tähän ohjattiin tarvittavat lisäresurssit.

Peruskoulun erityisopetuksen koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen osoitetaan lisärahaa 10 miljoonaa euroa, nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen 7,3 miljoonaa euroa ja koulutuksen laadun kehittämiseen kertaluonteisesti 10 miljoonaa euroa. Lisäksi peruskoulujen ryhmäkokoja tullaan pienentämään ja oppimiseroja kaventamaan lisätalousarviossa ylimääräisellä 15 miljoonalla eurolla. Nämä rahat helpottavat kuntia vaikeassa taloustilanteessa ja varmistavat sitä, että lapsilta ei säästetä. Vihreät haluaa turvata lasten koulutuksen tässäkin taloustilanteessa.

Tämä kokonaisratkaisu oli neuvotteluille asettamiemme tavoitteiden kannalta totta puhuen parempi kuin olisin uskaltanut vielä tänä aamuna ennustaa tai edes kuvitella. Nämä lisämäärärahat kohdistuvat tehokkaasti niitä tarvitsevien nuorten palveluihin ja suomalaisen perusopetuksen tukemiseen.

Puolustimme neuvotteluissa myös korkeakoulujen rahoitusta. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen budjettikehyksessä päätetyt 16,6 miljoonan euron indeksileikkaukset kompensoidaan kokonaan kertaluonteisilla lisäyksillä. Aalto-yliopiston lisärahoitus päätettiin siirtää kaikkien yliopistojen kilpailtuun rahoitukseen tasaerissä vuoteen 2020 mennessä noin 11,7 miljoonaa euroa vuodessa.

Valtiovarainministeriön pohjaesitykseen verrattuna kaikki yliopistot saavat siis noin 3-4 miljoonaa euroa enemmän, kun Suomen Akatemian leikkauksen peruminen otetaan huomioon. Lisäksi Aalto-yliopisto saa pitää lisärahoituksestaan pohjaesitykseen verrattuna noin 10 miljoonaa euroa enemmän ja kaikkien yliopistojen tulevien vuosien rahoituspohja nousi. Kaikki voittivat.

Yliopisto-opiskelijoiden toimeentulon kannalta merkittävä päätös oli, että Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön YTHS:n vuokra-avustuksen reilun 4 miljoonan euron säästöjä kohtuullistettiin puolella. Se varmistaa YTHS:n palvelujen turvaamista ensi vuonna ja muiden rahoittajien osallistumisen avulla terveyspalvelujen tosiasiallinen heikentyminen jää vähäiseksi. Seuraavaksi YTHS:n palvelut pitäisi saada myös ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden saataville.

Budjettiriihessä tarkennettiin ja korjattiin lukuisia kehysriihen linjauksia. Vaikka valtion ja kuntien talous on tiukalla, hätäjarrusta vetäminen olisi tässä tilanteessa hölmöä. Tästä on Suomella huonoja kokemuksia 90-luvun lamanhoidosta.

Tuosta lamasta opittiin kuitenkin myös se, että panostukset tutkimukseen, kehitykseen ja koulutukseen ovat avaimia uuteen kasvuun. Se on myös meidän esittämämme ratkaisu. Tämä budjettiriihi nosti koulutuksen aina peruskouluista korkeakouluihin keskiöön. Se oli kärkitavoitteemme ja tästä saavutuksesta olemme tyytyväisiä. Tehdään koulutuksestamme maailman paras – nyt huomio laatuun.