Ääni yksinäisille

Suomessa on paljon niitä, jotka ovat muilta näkymättömissä. Hiljaisia, heikompia ja äänettömiä. Köyhyyden syvenemisen rinnalla yksinäisyys on kasvava yhteiskunnallinen ongelma.

Suomessa on nykyään jo yli miljoona yksin asuvaa, eli lähes yhtä paljon kuin pääkaupunkiseudulla asukkaita. Yksin asuminen ei välttämättä tarkoita yksinäisyyttä, mutta monille yksin asuminen ei ole vapaaehtoinen tai mieluisa valinta. Toisille yksin asuminen on tilapäistä, toiset asuvat pysyvästi yksin. Yhden hengen kodeissa asuu moninainen joukko.

Tätä joukkoa yhdistää se, että yksin asuminen ja yhden hengen tulojen varassa eläminen on riski niin taloudellisesti kuin hyvinvoinninkin kannalta. Yksin elävien tilannetta ei auta, että suomalainen sosiaaliturva, palvelut ja turvaverkot ovat arjessa yhä valikoivampia.

Suomessa näkyy sama kehitys kuin muissa rikkaissa maissa: yksinasujalla tulot eivät tahdo riittää köyhyysrajan yläpuolelle, koska kuluja jakamassa ei ole toista ihmistä. Yhden hengen talous on herkkä vastoinkäymisille, kuten työttömyydelle tai sairastumiselle. Taloudessa ei ole toista ansaitsijaa, joka toimisi turvaverkkona. Tulonmenetykset näkyvät suoraan käytettävissä olevissa tuloissa.

Yksin asuvalta asumismenot syövät suuren osan tuloista etenkin pääkaupunkiseudulla ja suuremmissa kaupungeissa. Kun suuri osa yksinasuvista on eläkeläisiä, opiskelijoita tai pitkäaikaistyöttömiä, on ilmeistä, että tämä johtaa niukkuuteen.

Yhteiskunnan monet tukijärjestelmät ovat rakennettu perheyksikköä varten. Vaikka suurin osa esimerkiksi pitkäaikaisen toimeentulotuen saajista asuu yksin, ei yksinasumiseen ole sellaisenaan liitetty mitään etuuksia. Vihreät ovat halunneet purkaa tätä ajattelumallia ja tehdä perusturvasta henkilökohtaisempaa. Yksin asuvia ei saa unohtaa päätöksenteossa.

Yksin asumiseen liittyy monesti myös yksinäisyys. Se on hyvinvointi- ja terveyshaitta, joka altistaa monille sairauksille. Yksin asuvilla on jopa 80 prosenttia korkeampi riski sairastua masennukseen.

Ystäviä ei ole helppo löytää esimerkiksi uudelle paikkakunnalle muuttaessa. Vanhuksilla ystävyyssuhteet saattavat hiipua puolison menehtymisen myötä. Yksinäisyydelle ei löydy yhtä syytä, johon politiikan keinoin olisi helppo puuttua.

Monissa järjestöissä, kuten SPR:n ystäväpalvelussa, tehdään arvokasta ja arkista työtä ystävyyden eteen ja yksinäisyyttä vastaan. Politiikan keinoilla voidaan tukea tätä toimintaa sekä esimerkiksi rakentaa ympäristöä, jossa on kohtaamisen paikkoja.

Me Vihreät haluamme antaa äänen äänettömille. Yksinasuvia on moninainen joukko, jonka ääntä pitää kuulla ja joiden erilaiset tarpeet pitää ottaa huomioon kaikilla politiikan aloilla.