- 20.06.2012

Vuosi hallitusyhteistyötä takana

Hallitus täyttää juhannusaattona 22. kesäkuuta vuoden. Koska juhannuksena on Suomessa tapana tehdä muuta kuin ruotia hallitustaivalta, ajattelin tehdä sen näin muutamaa päivää ennakkoon ja luoda katseenkuluneeseen vuoteen.

Tällä hallituksella ei ollut aikaa alkulämmittelyyn. Suomen talouden ja työllisyyden kannalta voi toivoa, että merkittävimmät talouspäätökset on jo tehty talouden vakauttamiseksi. Jatkossa tarvitaan enemmän keskustelua siitä, mistä Suomen tulevaisuuden menestys ja hyvinvointiyhteiskunnan kehittäminen koostuu.

Kuluneen vuoden aikana hallitus on päättänyt sopeuttaa valtiontaloutta noin viiden miljardin edestä. Se on valtava summa, kun koko valtion budjetti on reilut 50 miljardia.

Suurimmaksi yksittäiseksi saavutukseksi nostaisin sen, että tuo sopeutus onnistuttiin tekemään niin, ettei perusturvaan ja peruspalveluihin tarvinnut kajota. Päinvastoin: työttömän perusturvaa nostettiin ja pienten tulojen verotusta kevennettiin. Samalla suurituloisimpien verotusta on kiristetty korkeimpien tuloverojen, perintöveron ja osinkotulon verotuksen kautta. Tämä tuloeroja kaventava veropolitiikka, samalla kun taloutta vakautetaan, oli vihreiden keskeisiä tavoitteita hallitukseen osallistumiselle. Tässä olemme myös onnistuneet.

Eurooppalaisessa talousahdingossa on vaarana, että valtiot säästävät itsensä hengiltä: leikkaukset leikkausten perään syövät vain eväät tulevalta hyvinvoinnilta. Tätä taustaa vasten on sitäkin merkittävämpi se yhdistelmä, jota Suomessa on kyetty toteuttamaan. Vaikka olemme tehneet erittäin mittavat ja raskaat – viiden miljardin euron – toimet valtion velkaantumisen saamiseksi kuriin, on sen rinnalla kyetty samanaikaisesti päättämään isoista uusista satsauksista hyviin asioihin, sopimaan merkittävistä rakenneuudistuksista, joilla turvataan hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus.

Hallitusneuvotteluissa sovittiin sadan euron korotus perusturvaan. Kehysriihessä päätettiin siirtää Suomi raiteille – osoittamalla liikennehankkeissa enemmän rahaa ratoihin kuin teihin – ja otettiin isoja edistysaskeleita työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamisessa. Vihreille tärkeää on, että sosiaaliturva päivitetään sopimaan nykyajan työmarkkinoille ja tuomaan turvaa ihmisten arkeen. Se luo lisää mahdollisuuksia mielekkääseen työhön.

Esimerkiksi puolison tulot eivät vastaisuudessa enää leikkaa kenenkään työmarkkinatukea, mikä on paitsi oikein, myös hyvin järkevää. Myös mahdollisuus nk. työttömän verokorttiin, joka tekisi lopun byrokratia-ansoista pienten pätkä- ja keikkatulojen keskellä, päätettiin selvittää.

Mitä muuta hallitusvuoteen on kuulunut?

Ympäristöministerinä olen korostanut sitä, että se on tulevaisuusministeriö: Suomen tulevaisuuden hyvinvointi perustuu sille, miten hyvin onnistumme rakentamaan vähäpäästöistä taloutta ja varmistamaan ympäristön hyvä tila. Ilmastopaneelin perustaminen ja ilmastolain valmistelu ovat esimerkkejä askeleistä vähäpäästöisten ratkaisujen edistämisessä. Durbanissa onnistuimme sopimaan siitä että vuonna 2015 solmitaan kaikkia maita koskeva sitova päästövähennyssopimus ja sen aikaansaamisessa Suomella oli merkittävä rooli.

Hallituksen arvoja kuvaa se, että saimme säästöistä huolimatta neuvoteltua lisää rahaa metsien suojeluun ja Itämeren suojeluun. Heti hallituskauden alusta asti nostin ympäristöministerinä esiin kaksi teemaa, joissa on korjattava menneitä virheitä ympäristönsuojelun puutteissa: turvetuotannon ja kaivokset. Näissä ohjeistuksen ja lainsäädännön muutoksissa olemme edenneet nopeasti.

Ministerikollega Heidi Hautala on omalla tahollaan kehitysministerinä uudistanut Suomen kehityspolitiikan suunnan. Ihmisoikeudet, luonnonvarojen kestävä käyttö ja vihreä talous ovat teemoja, joita tulevina vuosina korostetaan. Valtion omistajaohjauksen puolella Heidi on nostanut tärkellä tavalla esiin avoimuutta, kohtuullisuutta palkitsemiseen ja vastuullisuutta yritysten toimintaan.

Entisenä perustuslakivaliokunnan jäsenenä nostan yksittäisistä päätöksistä esiin vielä kaksi. Uuteen perustuslakiin saatiin kansalaisaloite. Maaliskuussa hallitus puolestaan sopi historiallisesta vaalipiiriuudistuksesta – ensimmäisestä vaalipiirien yhdistämisestä 50 vuoteen. Pienimpien vaalipiirien, joissa merkittävä osa kansalaisten antamista äänistä on mennyt hukkaan, vaille vaikutusta eduskunnan kokoonpanoon, määrä supistuu nyt viidestä kahteen. Vaikka uudistus oli vain osittainen ja työtä jäi tehtäväksi, sen tuloksena kansalaisten vaaleissa antamat äänet ovat huomattavasti tasavertaisempia kuin ennen.

Kirjoitan tätä YK:n kestävän kehityksen kokouksessa Rio de Janeirossa, jossa olen edustamassa Suomea osana ministeridelegaatiota. Riossa haetaan suuntaa luonnonvarojen kulutuksen ohjaamisesta kestävälle tasolle ympäristön kannalta. Täällä käydyt keskustelut alleviivaavat mielessäni entistä selvemmin sitä, että kuluneen vuoden aikana tehtyjen rakenneuudistusten tiellä meidän on tärkeää jatkaa.

Kuten talouskriisikin osoittaa, koko nykyinen järjestelmämme natisee liitoksissaan. Meidän on uudistettava koko taloutemme vihreäksi taloudeksi, sopeutettava ihmisen toiminta planeetan kantokyvyn rajoihin. Ja se on tehtävä sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla niin että samalla voidaan poistaa köyhyyttä ja eriarvoisuutta. Taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen kehitys kietoutuvat kaikki yhteen, eikä yksikään niistä voi olla kestävää, jos emme pysty uudistamaan yhteiskuntaa paremmaksi kahdessa muussakin.

Vihreä talous vaatii myös uudet, vihreät mittarit. Perinteisen BKT:n rinnalle tarvitaan luonnonvarojen riittävyyden ja ihmisten onnellisuuden huomioivia mittareita. Riossa ollaan sopimassa yleisellä tasolla niiden käyttöönoton edistämisestä globaalilla tasolla ja on tärkeää, että yksittäiset maat voivat kunnianhimoisesti näyttää suuntaa.

Suomen hallitusohjelmaan on kirjattu erinomaiset tavoitteet BKT:tä täydentävien indikaattorien käyttöönotosta. Valmistelevaan työhön onkin hallituksessa jo ryhdytty. Rion jälkeen kunnianhimon astetta on syytä nostaa: Suomi voisi olla yksi edelläkävijöistä, jotka näyttävät suuntaa ottamalla käyttöön aidommin ihmisten ja luonnon hyvinvointia arvioivan mittariston. Hallituskauden vuoden päässä siintävä puoliväli olisi erinomainen paikka tällaisen päätöksen tekemiseen. Maailma muuttuu kun sitä muutetaan!

 

Lue lisää Vihreiden hallitusvuoden saavutuksista!