Uhanalaisten kalalajien puolesta

Unohtakaa valtapelit. Siitä ei ole kyse. En ole kalastamassa lisää valtaa itselleni tai vihreille. Kyse on uhanalaisten kalojen tulevaisuudesta. Saimaannieriästä, järvilohesta, meritaimenesta, meriharjuksesta. Kaikki nämä ovat äärimmäisen uhanalaisia. Ankerias, vaellussiika ja järvitaimen ovat erittäin uhanalaisia, Itämeren lohi vaarantunut.

Nämä arvokkaat kalat ovat osa suomalaista kansallista perintöä, jota Suomessa vuosikymmeniä harrastettu kalastuspolitiikka on meiltä ryöstämässä. Kalat voidaan vielä pelastaa, mutta päättäväisiä toimia tarvitaan nyt. Sitä tutkijat, lukuisat kalastusseurat ja kansalaisaktiivitkin vaativat. Kestävää kalastuspolitiikkaa tarvitaan myös muiden kalakantojen turvaamiseksi ja Itämeren rehevöitymisen torjumiseksi. Maa- ja metsätalousministeriön selittelyjen aika on ohi.

Turun saaristossa kesiä viettävänä kalastusharrastus ja luonnossa liikkuminen ovat minulle sydämen asioita. Syön paljon kotimaista kalaa ja seuraan WWF:n suosituksia kestävistä valinnoista, joita onneksi niitäkin vielä on.

En ole voinut hiljaa katsoa sivusta, kun vuosien neuvottelujenkin jälkeen maa- ja metsätalousministeriön edustajat perustelevat vanhentunutta edunjakopolitiikkaansa uhanalaisten kalojen kustannuksella. Muiden uhanalaisten lajien kohdalla ympäristöministeriö ryhtyy toimiin suojelun toteuttamiseksi, mutta kaloilta tämä suoja on puuttunut. Se on näkynyt arvokalojen yhä uhanalaisemmissa kannoissa. Siksi esitin kalastusasioiden siirtoa ympäristöministeriöön ensi hallitusneuvotteluissa. Mutta toimia tarvitaan välittömästi uhanalaisten kalalajien pelastamiseksi.*

Mikä sitten kalastuspolitiikassa on ollut pielessä? Tunnetusti Itämeren lohen kalastuskiintiöistä väännetään EU:ssa, mutta muut kalansuojelun keskeiset toimet ovat kotimaisissa käsissä. Otetaan pari esimerkkiä.

Pohjoisessa Tornio-Muonionjokiseura ja RKTL:n asiantuntijat saivat vuosikymmeniä vaatia meritaimenen suojelua Tornionjoessa. Kun uhanalaisuusluokka nousi kolme vuotta sitten äärimmäisen uhanalaiseksi, viivytti MMM rauhoittamistoimia. Ensin ministeriö halusi rajoittaa rauhoituksen vain jokialueelle, kunnes taipui kansalaisten painostuksen johdosta lopulta rauhoittamaan jokisuun merialueen. Silti valtaosa meritaimenesta edelleen jää saaliiksi tämän alueen ulkopuolisella merialueella. Kanta on yhä helisemässä. Suojelutoimet tulevat liian myöhään ja ovat liian vähäisiä.

Uhanalaisten kalojen lisäksi kalastuspolitiikka ei ole kestävää muidenkaan lajien kohdalla. Kuhan alamitta on kalastusasetuksessa edelleen 37 cm, vaikka se tiedetään tutkimustiedon pohjalta kuhien lisääntymisen ja nopeasti kasvavien yksilöiden kannalta liian alhaiseksi. Alamitta on johtanut kuhakantojen romahtamiseen monissa paikoin rannikkoa. Petokalojen häviäminen lisää särkikaloja ja seuraavaksi ministeriö on maksanut samoille ammattikalastajille särkikalojen poistosta korvausta, kuten Pikkalan kuhakadossa kävi. Valtio maksaa rahaa, petokalat häviävät ja Itämeri rehevöityy. Kaikki häviävät, myös ammattikalastajat.

Viime vuosina asenteissa on tapahtunut kuitenkin jo edistystä. Aluehallinnossa kalavirkamiehet ovat tehneet hyviä rajoituksia, kuten meritaimenen osalta Kaakkois-Suomen ja Uudenmaan Elyissä. Uusi kalatiestrategia on varsin hyvä suunnäyttäjä sille, että siirrytään istutuksista vaelluskalojen nousun helpottamiseen. Luonnonkantojen vahvistaminen on parasta kalastuspolitiikkaa.

Silti tutkijoiden ja ympäristöministeriön näkemyksiä ei ole kuultu uhanalaisten kalojen kalastuksen rajoituksissa. Julkinen keskustelu ja kansalaisten aktiivisuus on kuitenkin tuottanut tulosta. Eilen maa- ja metsätalousministeriö ilmoitti paineen alla nostavansa pikaisella valmistelulla ainakin saimaannieriän, meritaimenen, järvitaimenen ja järvilohen sallittua alamittaa. Kalastuslain uudistuksessa ministeriö on luvannut huomioida paremmin uhanalaisten kalakantojen suojelun erityistarpeet.

Ensi askelta ollaan siis ottamassa. Se ei kuitenkaan vielä riitä. Ympäristöministeriön mielestä kaikkein tärkein toimi uhanalaisten kalalajien pelastamiseksi olisi saada voimaan rasvaevällisiä luonnonkaloja koskeva vapautuspakko. Samalla alamittojen nostojen on oltava riittäviä ja niitä on katsottava myös muiden uhanalaisten kalalajien osalta. Saimaannieriä tarvitsee rauhoituksen.

Vaelluskalastrategian ja kalatiestrategian toimeenpanoa on priorisoitava EU-rahastojen käytössä ohjelmakaudella 2014-2020, jotta vaelluskalojen nousua edistävät kalatie- ja luonnonhoitohankkeet voidaan toteuttaa. Myös vesilaitosten kanssa on keskusteltava kalateiden rakentamisesta ja ekologisen virtaaman turvaamisesta, jollei muuten niin viime kädessä lain nojalla.

Valmistelussa olevassa lohistrategiassa on päätettävä sekakalastuskiellosta ja siirryttävä jokisuun kalastukseen, jotta kestävä enimmäismäärä Tornionjoen elpyneen lohen kalastuksesta ei johda Simojoen ja Ruotsin Västerbottenin heikompien kantojen taantumiseen. Hemilän asetuksen aikarajat pitää palauttaa. Muitakin keinoja on mietittävä.

Kalakantojen elvyttäminen on kaikkien etu, niin ammatti- kuin vapaa-ajan kalastajien. Uhanalaisten kalojen osalta rajoitukset koskevatkin lähinnä vapaa-ajan kalastusta. Kalakantojen elpymisen taloudelliset hyödyt ovat mittavia. Miksi suomalaiset lähtevät Ruotsiin tai Norjaan kalastusretkille? Koska meiltä monet arvokkaat kalat ovat huvenneet vesirakentamisen ja liikakalastuksen myötä.

Suomessa ei ole edes arvioitu arvokaloihin liittyvästä matkailusta tulevaa taloudellista hyötyä. On selvää, että kalastusvälinekauppa, venekauppa ja kalastusmatkailu toisivat merkittäviä kansantaloudellisia hyötyjä kalakantojen elpyessä ja vaelluskalojen nousun esteitä purettaessa. Kymijoesta voisi tulla yksi Euroopan suurista kalastusmatkailun joista. Kalastusharrastuksen vahvistaminen on luonteva osa lisääntyvää erä- ja luontomatkailua.

Palautetaan vaelluskalat jokiin, elvytetään arvokkaiden uhanalaisten kalojen kannat ja tehdään suomalaisista vesistä luontomatkailun kohteita. Ympäristöministerinä pidän huolen, että kalansuojelu etenee. Maa- ja metsätalousministeriöllä on nyt näytön paikka. Seuraavan kahden vuoden aikana odotukset on lunastettava.
* Kappaletta on täsmennetty 11.4.2013 kello 20.41.