Liikenneverkon yhtiöittäminen olisi poliittista selkärangattomuutta

(Julkaistu Vihreät – De Gröna blogissa 18.4.2016)

Keskustan liikenneministeri Anne Berner esitteli tänään hallituksen kaavailemia uudistuksia liikennesektorilla. Hallitus sotkee tarpeellisen liikennepolitiikan modernisoinnin oikeistolaiseen yhtiöittämisvimmaan.

On hyvä, että kilpailua ja sähköisiä palveluja lisätään ihmisten liikennepalvelujen parantamiseksi ja modernisoimiseksi. On kuitenkin surullista, että samalla hallitus suunnittelee koko valtion liikenneverkkojen siirtämistä yhtiöön. Se heikentäisi kansanvaltaa, lisäisi kustannuksia ja vaarantaisi kansallisen liikenneinfrastruktuurin säilymisen vahvasti julkisessa ohjauksessa.

Berner ehdottaa valtion liikenneverkkojen yhtiöittämistä. Valtion keskeisen perusinfrastruktuurin eli teiden, rautateiden ja vesiväylien hallinta siirrettäisiin yhtiöön. Tämä hanke heikentäisi kansanvaltaa ja lisäisi kustannuksia. Kansallisomaisuus kuuluu eduskunnan ja poliittisen päätöksenteon alaisuuteen. Esitystä ei voi hyväksyä.

Tärkein ääneen lausuttu peruste väyläverkon yhtiöittämiselle näyttää olevan halu viedä se pois valtion kehysmenettelystä. Se on hölmöläisten hommaa. Valtio saa aina lainaa halvemmalla korolla kuin erillinen yhtiö, jolla ei ole suoran valtion hallinnan uskottavuutta.

On siten selvää, että yhtiöittäminen lisäisi kustannuksia ja toisi uuden raja-aidan liikenteen kehittämisessä valtion ja yhtiön välille. Eikö esimerkiksi valtion omistajaohjauksessa pahasti epäonnistuneen omistajayhtiö Solidiumin virheistä ole opittu mitään? Valtion strategisia tehtäviä kannattaa ja pitää ohjata suoraan demokraattisen päätöksentekovallan alaisuudessa. Se on taloudellisesti tehokkainta ja se on kansanvaltaista.

Toinen peruste on erikoisesti muotoiltu. Berner antaa ymmärtää, että autoilun verotus laskisi ja väyläverkkoa voitaisiin rahoittaa jollain toisella tavalla. Tämä tarkoittanee erilaisia tie- ja väylämaksuja. Vihreät ei vastusta sitä, että painopiste siirtyisi liikenteen maksuissa verotuksesta esimerkiksi ruuhkamaksuihin, mutta päätösvaltaa siitä ei voi siirtää erilliseen yhtiöön. Vastuu kuuluu päättäjille. Poliitikkojen on itse kyettävä tekemään tulevaisuuteen katsovia päätöksiä, ei laittaa päätään pensaaseen ja ajatella yhtiön kykenevän tekemään sitä mitä he eivät itse uskalla.

Erityisesti raideverkon yhtiöittäminen on vaarallista. Siitä on maailmalta vain huonoja kokemuksia, itse asuin Lontoossa Ison-Britannian raideuudistuksen aikoihin ja näin ne suuret liikenneturvallisuusongelmat, jotka siellä muutoksessa syntyivät. Tässä siirrettäisiin koko valtion 20 miljardin euron liikenneverkot erilliseen yhtiöön. Liikennevirasto pilkottaisiin.

Massiivisen mittaluokan hankkeessa on kaikki poliittisen fiaskon ainekset, niin monta asiaa voi mennä pieleen liikenneturvallisuudesta maksujen ihmisiä eriarvoistavaan keräämiseen. Päätösvallan siirtäminen yhtiöön johtaisi käsiään levitteleviin ministereihin, jotka vetäytyisivät liikennepolitiikan kokonaisvastuusta sanoen että “päätösvalta kuuluu yhtiölle”.

Liikennekaari-esityksessä on hyvääkin liikennepolitiikan modernisointia. Liikenteen digitalisaatiota ja joukkoliikennettä parannettaisiin ottamalla käyttöön yhden matkalipun järjestelmä, jossa yhdellä lipulla voisi kulkea koko matkan eri matkanjärjestäjien kulkuneuvoilla ja varata matkan helposti netissä.

Myös taksilupien saamisen helpottaminen on ihan hyvä kompromissi, joka lisää taksipalvelujen saatavuutta ja kilpailua, mutta takaa minimipalvelutasoa eri puolilla Suomea. Vihreät olisi tässä asiassa olleet valmiita siirtämään päätöksenteon maakuntiin, jolloin ne olisivat voineet ottaa alueellisen tarpeen huomioon. Uudellamaalla kilpailun vapauttaminen on perusteltua, pienemmillä paikkakunnilla palvelutarjonnan turvaaminen on tärkeää.

On hyvä erottaa toisistaan kaksi eri asiaa: kilpailua voi lisätä liikenneverkoissa erilaisten palvelujen saatavuuden ja hinnan parantamiseksi, mutta itse verkon hallinta ja pelisäännöt on pidettävä vahvasti eduskunnan käsissä. Se on kansallisomaisuutta, eikä sitä saa vaarantaa tai luoda riskiä yksityisen tai edes heikosti ohjatun yhtiön monopolista väyläverkkojen hallinnassa. Vihreät kannattaa palveluja monipuolistavaa ja digitalisoivaa kilpailua, mutta emme voi hyväksyä liikenneverkkojen demokraattisen hallinnan ja pelisääntöjen heikentämistä.

Yhtiöittämistä esitetään vain sen takia, että Sipilän hallitus ei kykene löytämään rahaa kehyksen sisältä liikennehankkeisiin ja liikennepolitiikan uudistamiseen itse. Se on poliittista selkärangattomuutta, joka voi avata takaportin kansallisomaisuuden myymiseen yksityisille. Siihen Suomella ei ole varaa. Pidetään kansallisomaisuus eduskunnan valvonnassa. Se on paras tapa kehittää myös liikenneverkkoja kestävään suuntaan ja varmistaa tavallisen ihmisen edun toteutuminen. Sanotaan modernisaatiolle kyllä, kansanvallan heikentämiselle ei.