Kylävaltuusto ja kaupunkiviljely, lähidemokratiaa molemmat

Vierailin tänään Dodon kaupunkiviljelmillä Pasilan veturitalleilla. Viljelmien vehreys ja dodolaisten aktiivisuus teki minuun vaikutuksen. Järjestimme Pasilassa tilaisuuden, jossa etsittiin ratkaisuja siihen millaista on lähidemokratia 2010-luvulla. Kaupunkiviljely on hyvä esimerkki siitä, miten asukkaat ottavat aloitteen omiin käsiinsä ja vaikuttavat lähiympäristöönsä.

Valtuutettujen äänestäminen kunnanvaltuustoon on erittäin tärkeä tapa vaikuttaa, mutta se ei enää ole ainoa. Uusissa kylä- ja kaupunginosaliikkeissä on noussut ilahduttavasti uutta talkoohenkeä. Kuntien tuleekin tarjota asukkaille tilaa ja mahdollisuuksia toteuttaa itseään ja vaikuttaa.

Esimerkiksi pop up -ravintolat, kirpputoripäivät ja kaupunginosan viihtyvyyttä parantavat tempaukset ovat tervetullutta kansalaisvaikuttamista. Päättäjien on kuunneltava myös epävirallisia yhteisöjä ja luotava uusia osallistumisen tapoja.

Samaan aikaan myös vanhat osallistumisen tavat vaativat remonttia. Parhaillaan käynnissä on kuntauudistus. Sitä tarvitaan, mutta samalla on huolehdittava siitä, että kuntauudistus ei tarkoita palvelujen ja lähiympäristöä koskevan päätöksenteon karkaamista kauas asukkaista. Suljettu kuntapäätöksenteon kulttuuri on räjäytettävä ja otettava ihmiset mukaan kehittämään omia asuinyhteisöjään, kylistä kaupunginosiin.

Vihreät vaatii, että kuntauudistuksen yhteydessä lähidemokratian erilaiset toteuttamistavat kirjataan sitovasti lakiin. Esimerkkejä tästä ovat mm. paikallishallinto, kuten aluelautakunnat, sekä päätöksenteon valmistelun avaaminen kuntalaisten kanssa tehtävään yhteissuunnitteluun.

Kiertäessäni Suomea törmään jatkuvasti pelkoon, että päätöksenteko viedään liian kauas ja että kyläyhteisöjä uhkaa näivettyminen. Ei se niin saa mennä. Esimerkiksi päiväkodeista ja leikkikentistä pitää päättää lähellä, kun taas maankäytöstä tai erikoissairaanhoidosta on järkevää päättää laajempaa kokonaisuutta silmälläpitäen. Molemmille tasoille pitää taata budjettivalta ja päättäjät tulee valita suorilla vaaleilla.

Yksi Vihreiden kolmesta kuntavaaliteemasta on avoimuus, johon lähidemokratian kehittäminen voimakkaasti liittyy. Avoin ja osallistava päätöksenteko tarkoittaa myös sitä, että kunnista kehitetään ihmisten toiveiden mukaisia. Se johtaa parempiin ja ympäristöä kunnioittaviin päätöksiin. Uskon vahvasti, että asukkaat haluavat vaikuttaa siihen, että heillä on viihtyisä elinympäristö, palvelut lähellä ja päätöksiä tehdään tulevia sukupolvia ajatellen.

Suomessa on valtava resurssi yhteiskuntamme kehittämiseksi, jota ei ole osattu hyödyntää ja jota on pikemminkin pyritty kuntapäätöksenteossa estämään. Tämä resurssi on suomalaiset ihmiset ajatuksineen, intoineen ja osaamisineen kylissä ja kaupungeissa.

Ajatuspaja Visio julkisti tänään raportin

Alamaisista Aktiivisiksi tekijöiksi. 7 teesiä lähidemokratiasta 2010-luvun Suomessa