- 29.08.2013

Budjettiriihi: Työ kannattavammaksi, rakenteet toimivammiksi

Budjettiriihessä laitettiin alulle monia merkittäviä rakenteellisia uudistuksia, jotka vahvistavat Suomen taloutta. Mittavaa kestävyysvajetta kurotaan umpeen laajalla ja uskottavalla paketilla. Mahdollisuutemme huolehtia suomalaisten hyvinvoinnista myös tulevaisuudessa ovat tänään paremmat kuin mitä ne olivat eilen.

Kaikki päätökset eivät olleet helppoja meille tai muille puolueille, mutta vaikeiden ratkaisujen tekeminen on parempi kuin niiden tekemättä jättäminen. Vaihtoehtoja rakenteiden muuttamiselle olisivat menojen leikkaus, budjettisopeutus ja hyvinvointipalvelujen heikentyminen. Sitä Vihreät ei hyväksy. Siksi vaikeista ratkaisuista tarvittiin nyt päätöksiä. Kaikki puolueet joutuivat tulemaan toisiaan vastaan. Iso osa päätöksistä tuli asioista, joista hallitus on sisäisesti keskustellut jo pitkään. Nyt kun ratkaisut saatiin, voimme keskittyä kestävän tulevaisuuden rakentamiseen toimeenpanemalla päätökset.

Lopputulos sisälsi isoja hyvinvointia vahvistavia uusia avauksia, joten sen voi hyväksyä. Merkittävänä uutena ratkaisuna oli päätös metropolihallinnosta ja vaaleilla valittavasta metropolivaltuustosta, jolla on merkittäviä tehtäviä pääkaupunkiseudun asumisen, liikenteen ja sosiaalisen eriarvoisuuden ongelmien ratkaisussa. Terveydenhuollon rahoitusjärjestelmän yksinkertaistaminen käynnistyy. Sillä on huomattavan suuret tuottavuutta ja kansanterveyttä edistävät vaikutukset. Hallitus sopi myös toteuttavansa ympäristöhaitallisten tukien uudelleenkohdentamista kestävää talouskasvua lisäävällä ja ympäristöhaittoja vähentävällä tavalla, mikä edistää vihreää taloutta.

Vihreät ovat erityisen iloisia siitä, että vastaisuudessa yhä useampi ihminen voi pienillä työtuloilla parantaa omaa tilannettaan. Työttömyysturvan ja asumistuen suojaosan yhdistelmä tekee satunnaisesta työstä nykyistä kannattavampaa ja nostaa sitä kautta myös työllisyysastetta. Se on uudistus, joka palvelee sekä yksittäisiä ihmisiä että koko kansantaloutta. Myös nuorten, ikääntyneiden ja osatyökykyisten koulutukseen ja työnsaantiin tuli isoja ratkaisuja.

Olemme jo vuosikausia ajaneet työn kannattavuuden parantamista askeleena perustulon suuntaan. Nyt tehdyt päätökset vievät tähän suuntaan ja helpottavat työttömien työnsaantia. Työttömän verokortti ei toteutunut sellaisenaan, mutta ennakkomaksun käyttöönotto työttömyysturvassa ajaa samaa asiaa, koska se aikaistaa tulojen saantia ja vähentää byrokratialoukkuja.

Hallitus piti edelleen kiinni linjastaan, että perusturvaa ei leikata. Opintotuen säilyttäminen nykyisellään oli Vihreille tärkeä neuvottelutavoite. Ratkaisu ei ollut meille helppo, mutta yhdessä ministeri Arhinmäen kanssa väänsimme mallin, jossa opintotuen tukikuukausien rajaaminen yhdistettiin opintorahan tason korotukseen vastaavalla summalla. Opiskelijan tulot kasvavat, mutta tuen kesto lyhenee nopeaan opiskeluun kannustavasti. Muutos koskee tulevina vuosina opintonsa aloittavia, joiden opintoraha nousee noin 30 euroa kuukaudessa. He saavat opintotukea viisi kuukautta yli tutkinnon tavoiteajan. Opintotuki takaa edelleenkin jokaiselle tasa-arvoisen mahdollisuuden opiskeluun riippumatta siitä, mikä on vanhempien tulotaso.

Perhevapaiden uudistuksen näen tasa-arvouudistuksena. Erityisesti vanhempainvapaan kustannusten jaon edistäminen auttaa naisten asemaa työelämässä. Olen tyytyväinen, että kotihoidontuen kokonaiskestoa ei rajattu, vaan tuki jaettiin nykyistä tasaisemmin molemmille vanhemmille. Tämä sekä parantaa naisten asemaa työmarkkinoilla että lisää isien osallisuutta lasten hoidossa.

Päivähoidosta päättäminen oli vaikeaa. Nyt sovitussa mallissa oikeus päivähoitoon säilyy kaikilla lapsilla, mutta jos toinen vanhempi on kotona pienen lapsen kanssa, on oikeus osa-aikainen. Tärkeää on, että jos lapsella on esimerkiksi sosiaalisista syistä tarve olla hoidossa kokopäiväisesti, niin se turvataan. Valmistelussa on varmistettava, että rajaus on joustava ja ottaa huomioon erilaiset sosiaaliset tarpeet.

Rakenteita uudistamalla tavoitellaan hyvinvointiyhteiskunnan uudistamista ihmisten palvelujen turvaamiseksi ja työllisyyden lisäämiseksi. Hallitukselta on oikea tie lähteä toteuttamaan näitä ratkaisuja sen sijaan, että katsotaan vain seuraavan vuoden budjettia. Suomi ansaitsee hyvän yhteistyöhengen, luottamuksen ja kyvyn tehdä tulevaisuutta rakentavia, kestäviä päätöksiä. Me pärjäämme, kun uskallamme yhdessä tehdä töitä hyvinvoinnin puolesta.