Suomella ei ole varaa säästää koulutuksesta

(Julkaistu Keskisuomalaisessa 1.12.2015.)

Koulutus on se asia, josta Suomi tunnetaan. Sivistys on osa kansallista kertomustamme. Ainoastaan korkealla osaamisella pieni maa on voinut pärjätä globaalissa kilpailussa.

Suomessa voi olla ylpeä siitä, että kenellä tahansa on aidosti mahdollisuus saada niin laadukasta varhaiskasvatusta kuin korkeakoulutustakin perhetaustasta tai varallisuudesta riippumatta. Suomalaisen peruskoulun menestystarinaan tullaan tutustumaan kauempaakin.

Siksi on hämmästyttävää, että keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten hallitus on valinnut juuri koulutuksen ja tutkimuksen yhdeksi suurimmista leikkauskohteistaan. Koulutuksesta leikataan vuositasolla miljardi euroa.

Tätä perustellaan sillä, että leikata täytyy, sokealla vauhdilla ja seurauksista välittämättä. Todellisuudessa leikkauksille on vaihtoehtoja. Vihreät ovat esittäneet, että koulutusleikkaukset korvattaisiin leikkaamalla ympäristölle haitallisista tuista. Hallituksen ensi vuodelle kaavailemat 200 miljoonan euron koulutusleikkaukset voitaisiin korvata pienentämällä verottomia kilometrikorvauksia ja alentamalla työmatkavähennystä.

Kokoomuslainen opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen lähestyi suomalaisia korkeakouluja avoimella kirjeellä, jossa hän vaati parempia tuloksia yhä pienemmillä resursseilla. Samaa vaaditaan myös päiväkodeilta, joiden ryhmäkokoja kasvatetaan samalla, kun päiväkodin opettajien ja lastenhoitajien työehtoja yksipuolisesti heikennetään.

Talouskurimuksessa kamppailevat yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat todellisuudessa kiristäneet vyönsä jo äärimmäisen tiukalle. Uutisia uusista yt-neuvotteluista tulee jatkuvasti lisää. Jyväskylän yliopiston rehtorin Matti Mannisen mukaan nyt näyttää todennäköiseltä, että Jyväskylän yliopistossa ei tarvita irtisanomisiin johtavia yt-neuvotteluita. Väki tulee kuitenkin vähentymään luonnollisen vaihtuman kautta.

Yliopistolla varaudutaan suurempiin tiedekuntiin ja laajempiin oppiaineisiin. Suurin yhteinen huoli niin yliopistolla kuin koko Keski-Suomella on se, että hallituksen heikentämät resurssit eivät riitä korkeatasoiseen ja kilpailukykyisen huippututkimuksen turvaamiseen. Kun yliopistoja profiloidaan yhä enemmän ja kun tiedetään, että huippuosaajat menevät toisten huippuosaajien luo, Jyväskylän yliopistoa uhkaa rapautuminen.

Eikä tilanne ole yhtään sen helpompi Jyväskylän Ammattikorkeakoulussa. Henkilöstö- ja kiinteistömenoista ei voi vähentää määränsä enempää. Kun kipuraja ylitetään, säästöt tarkoittavat säästämistä opetuksen laadusta, johon ei ole varaa, sillä vaakalaudalla on koko Keski-Suomen tulevaisuus.

Hallituksen kaavailemat päivähoito-oikeuden rajaukset työttömien lapsille ovat törmänneet kunnissa ihmisten vastarintaan. Monessa kunnassa on jo linjattu, etteivät mahdolliset päivähoito-oikeuden rajaukset astu voimaan suunnitellusti. Samalla nämä hyvät päätökset kuitenkin asettavat suomalaiset lapset keskenään eriarvoiseen asemaan asuinpaikasta riippuen.

Hallitus on jo perunut joukon huonosti harkittuja esityksiään eläkeläisten asumistuen leikkauksesta pahimpiin työelämäpaketin heikennyksiin. Vetoammekin Juha Sipilän hallitukseen ja opetusministeri Sanni Grahn-Laasoseen: Tehkää samoin myös koulutussäästöjen kohdalla. Säilytetään Suomen asema koulutuksen, varhaiskasvatuksen ja sivistyksen edelläkävijänä.

Ville Niinistö
kansanedustaja,
Turku

Touko Aalto
kansanedustaja,
Jyväskylä