Mennään uimaan

Kirjoitus julkaistu Turun Sanomissa

Suomalaiset ovat uimakansaa. Kun muualla Euroopassa on tullut trendikkääksi puhua viime vuosina ”villiuinnista”, katsoo suomalainen tällaista puhetta silmät pyöreinä. Meillä on aina käyty luonnossa uimassa.

Suomessa on arviolta 3?000 yleistä uimarantaa. Niistä runsaat 400 on EU-uimarantaa, joiden suurin päivittäinen kävijämäärä on vähintään 100 henkilöä. Suureen osaan Suomen 474?000 kesämökistä kuuluu myös oma ranta. Monet pulahtavat mereen ja järveen myös veneillessä ja retkeillessä.

YLEISTEN UIMARANTOJEN veden laatua on valvottu säännöllisesti 1970-luvulta alkaen. Viime vuosina vesien laatua on valvottu EU:n uimavesidirektiivin pohjalta. Suomen uimavesien keskimääräinen hygieeninen laatu on ollut ihmisen terveyden kannalta erinomainen, ja ne ovat täyttäneet niin kansalliset laatuvaatimukset kuin EU-direktiivinkin ohjeelliset tavoitearvot.

Silti myös uimarannoilla ovat tuttuja vesistöjemme laajat ongelmat sinilevämassoista erilaisiin bakteereihin. Uusimpien tutkimusten mukaan ilmaston lämpeneminen tuo myös uusia terveydelle haitallisia bakteereja Itämerelle.

Suomalaiselle vesistöjen hyvä tila on tärkeä yleinen etu, mistä olen ympäristöministerinä iloinen. Vesienhoitosuunnitelmien avulla saamme ajantasaista tutkimustietoa ja toteutamme toimia, jotta vesien hyvä tila olisi saavutettavissa. Yli puolet Suomen sisävesistä on hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Silti joillain seuduilla on suunta heikompaan ja tämä kehitys on pystyttävä katkaisemaan alkuunsa.

Itämeren kohdalla tilanne on huonompi sen ollessa yksi maailman saastuneimmista meristä. Itämeri on herkkänä, lähes suljettuna murtovetenä eräänlainen koelaboratorio maailmanlaajuisesta vesistöihin kohdistuvasta ympäristökuormituksesta. Tavoitteenamme on saavuttaa Itämeren hyvä tila vuoteen 2020 mennessä, mutta se edellyttää laajaa muutosta elinkeinojemme ympäristökuormitukseen.

SIIHEN OLEN TYYTYVÄINEN, että olemme saaneet Itämeren suojelun määrärahoja lisättyä useilla miljoonilla euroilla. Näillä rahoilla toteutetuilla hankkeilla saamme kattavat tiedot ja perusratkaisut käyttöön siitä millä keinoin eri elinkeinojen ja ihmisen ympäristökuormitusta voidaan vähentää. Seuraavaksi ne pitää toteuttaa talouden perustoiminnassa.

Maataloudessa on siirryttävä vuonna 2014 alkavalla tukikaudella suljettua ravinnekiertoa edistävään tukipolitiikkaan, jotta tarpeeton ravinnekuormitus vähenee. Myös metsäojitusten ja ruoppausten vesistövaikutusten valvonnan riittävyyttä on arvioitava. Yhdyskuntajätehuoltoa tehostetaan alan kanssa tänä keväänä tehdyllä suositussopimuksella. Pistekuormitusta on vähennetty ympäristöluvituksen avulla. Laivojen ja veneiden päästöjä ollaan vähentämässä ja niiden jätehuoltoa parannetaan. Kansainvälistä yhteistyötä on myös tehostettu.

YMPÄRISTÖNSUOJELUN KANNALTA parempia päätöksiä tehtäisiin, jos poliitikot olisivat töissä kesällä ja lomalla talvella. Kesällä luonnon ollessa kauneimmillaan korostuvat myös luonnon hyvää tilaa vaarantavat uhat, jolloin ihmiset vaativat toimia luonnon varjelemiseksi. Ympäristönsuojelua ei voi kuitenkaan eristää erilliseksi kysymykseksi vaan se on otettava huomioon kaikissa taloutta ja elinkeinoja koskevissa päätöksissä. Sillä rakennetaan kestävää taloutta ja hyvinvointia.

Suomalaisen luonnon kauneus ja herkkyys on muistettava myös talvella, jotta kesällä voimme pulahtaa jatkossakin hyvillä mielin uimaan mökeillä, retkillä ja uimarannoilla. Lähdenkin tästä mökille uimaan.