Meidän jälkeemme vedenpaisumus?

Ilmastonmuutos, väestönkasvu ja ympäristön tuhoutuminen voivat aiheuttaa ympäristön romahduksen jo muutaman vuosikymmenen kuluttua. Näin varoitti joukko johtavia tiedemiehiä arvostetussa Nature-lehden julkaisussa viime viikolla. Ihmiskunta on poikkeuksellisella tavalla valjastanut koko maapallon talousjärjestelmänsä rakentamisen välineeksi, mutta on jättänyt huomioimatta massiivisen muokkauksensa vaikutukset ympäristön kantokykyyn.

Luonnon monimuotoisuus heikkenee nopeasti, ja ihmiselle välttämättömät ekosysteemipalvelut ovat uhattuina. Ääri-ilmiöt lisääntyvät. Puhtaan veden ja ruuan saanti koko maapallon väestölle on yhä vaikeampaa. Tämä sukupolvi elää kuin viimeistä päivää – ja jätämme massiivisen laskun tuleville sukupolville ja yhteisen planeettamme ympäristölle. Ensi viikon Rion kestävän kehityksen kokouksessa on vihdoin käännettävä suuntaa: vihreä talous on ainoa järkevä tie pelastaa ympäristö ja ihmiskunnan hyvinvointi. Vihreä talous asettaa ihmisen toiminnan luonnon kantokyvyn rajoihin.

Muutokseen tarvitaan myös julkista keskustelua, kansalaisten ja yrityselämän aktiivisuutta sekä valtion ohjausta. Suomessakin on vihdoin otettava vakavasti suurin taloudellinen kriisimme: nykyinen talousjärjestelmä ei kestä montaa vuosikymmentä. On nopeasti rakennettava vähäpäästöistä ja resurssitehokasta taloutta, jotta hyvinvointi voidaan turvata varastamatta ympäristöltä ja tulevilta sukupolvilta. Ottaen huomioon ympäristökriisin jatkuvan syventymisen ja nopeiden korjaustoimien välttämättömyyden on surullista, kuinka vähän ne saavat tilaa julkisessa keskustelussamme. Tässä on median ja puolueiden vakavan itsetutkiskelun paikka.

Tukholmassa sijaitseva Resilience Center julkaisi jo kaksi vuotta sitten kansainvälisten huippututkijoiden hyvän mallin maapallon kantokyvyn rajoista. Maailma on moniongelmainen, ja kaikkia ympäristökriisejä on ratkaistava yhdessä. Tässä mallissa määriteltiin yhdeksän isoa globaalia ympäristöongelmaa, joille asetettiin peruuttamattomia haittoja määrittelevät kestävyysrajat. Kolmen ympäristökriisin osalta kestävyysraja on jo ylitetty. Ilmastonmuutoksen eteneminen, lajien sukupuuttoaalto ja typpipäästöjen määrä ovat jo peruuttamattomia kriisejä, joista aiheutuu mittavia kustannuksia. On mahdollista, että kriisien ylitettyä tietyn rajan ne vauhdittavat toistensa etenemistä niin, että muutoksilla on enää vaikea korjata maapallon kurjistuvaa tilaa.

Tietoa meillä on, mutta nyt tarvitaan toimia. Ratkaisut ovat jo olemassa, ne pitää vain ottaa käyttöön. Toivoakin on, kunhan ihmiskunta vain oppii ymmärtämään oman toimintansa seurauksia. Viime joulukuussa YK:n ilmastokokouksessa Durbanissa käännettiin suuntaa epäonnistuneista neuvotteluista kohti orastavaa menestystä: kaikki maat ovat sitoutuneet tekemään vuonna 2015 sitovan päästövähennyssopimuksen, jossa kaikille maille tulee tavoite vähentää hiilidioksidipäästöjään ilmastonmuutoksen rajoittamiseksi alle kahteen asteeseen. Meillä on vielä toivoa saavuttaa tämä tavoite, kunhan kaikki maat nostavat kunnianhimon tasoaan. Silti tarvitaan ilmastonmuutokseen sopeutumista, koska jäätiköiden sulaminen, kuivuus, tulvat ja monet ääri-ilmiöt ovat jo toteutumassa.

Rion kokouksessa on tavoiteltava samaa muiden ympäristökriisien osalta. Suomen ja EU:n tavoitteena on saada koko talous muuttumaan vihreäksi taloudeksi: talousjärjestelmän on toiminnassaan kunnioitettava ympäristön ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden rajoja. Haluamme, että Riossa annetaan tehtäväksi globaalien kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttaminen, joiden avulla taloutta muutetaan kunnioittamaan kestävää kehitystä.

Ekosysteemit on pelastettava, kalakannat on turvattava, sademetsien hakkaaminen on lopetettava, puhtaan veden saanti on turvattava, luonnonvarojen ylikulutuksesta on siirryttävä vähäpäästöiseen kierrätystalouteen ja kaikille ihmisille on taattava sähkönsaanti puhtaista energianlähteistä.

Tämä sukupolvi elää tulevien sukupolvien kustannuksella ja tutkijat varoittavat, että peruuttamattoman suuri lasku tulee maksettavaksi jo hyvin pian. Ihmiskunnan suurin velkakriisi on ratkaistava nyt.