Luonto ja maaseutu vahvuudet

Kirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa

Varsinais-Suomella on kaikki edellytykset monipuolistaa elinkeinorakennettaan.

Kesäiset vierailuni Saaristomerellä ja Kustavissa ovat jälleen muistuttaneet siitä, kuinka suomalainen luonto, puhtaat vedet ja elävä maaseutu ovat erityisesti Varsinais-Suomen voimavara.

Valtakunnallisessa keskustelussa tulevaisuuden visioista vähemmälle huomiolle jäävät usein näkymät uusista elinkeinoista kaupunkien ulkopuolella. Varsinais-Suomen maaseutu kulttuuri- ja perinnemaisemineen sekä Saaristomeren ainutlaatuinen luonto ovat Suomessa poikkeuksellisia vahvuuksia.

Vaikka maa- ja metsätalous ovat maaseutukuntien elinkeinojen selkäranka vielä tulevaisuudessakin, on työpaikkoja ja toimeentuloa rakennettava koko ajan laajemmalta pohjalta.

Vieraillessani kesäkuussa Saaristomeren kansallispuistossa keskustelin useista mahdollisuuksista luontomatkailu- ja virkistyspalveluiden kehittämiseksi.

Saaristokeskus Korpoström on hieno esimerkki tutkimuksen, matkailun ja kansallispuiston ylläpidon tarpeita palvelevasta keskuksesta.

Puolustusvoimilta Metsähallitukselle siirtyvät saaret, kuten Örö ja Utö, ovat paitsi luonnosta myös sotahistoriasta ja merenkulusta kiinnostuneiden aarreaittoja. Jungfruskärin ainutlaatuisia perinnemaisemia taas on pidetty jo vuosia yllä vapaaehtoisten talkoolaisten voimin.

Luontomatkailun ja siihen liittyvien palveluiden kehittämisen edellytyksenä on, että Saaristomeren ainutlaatuinen luonto säilyy kaikkien ulottuvilla. Monet veneilijät ja mökkeilijät ovat kansallispuiston jo löytäneet. Rakentamattomat saaret ja rannat sekä luonnon omat satamat tulee säilyttää kaikkien saatavilla. Historialliset majakat on pidettävä yleisön saatavilla turvallisuusmääräysten sitä estämättä.

Uudet kansallispuistot ja suojelualueet avaavat mahdollisuuksia luontomatkailulle ja virkistyspalveluille. Kalateitä rakentamalla voidaan vanhoilla vaelluskalojen kutujoilla taas tulevaisuudessa kalastaa, ja maatalouden ympäristötuen erityistuen avulla voidaan kannattava maatalous yhdistää arvokkaiden perinnemaisemien hoitoon.

Selkämeren muutama vuosi sitten perustettua kansallispuistoa ja sen matkailua ollaan kehittämässä parhaillaan alueen yrittäjien ja Metsähallituksen luontopalvelujen tiiviissä yhteistyössä. Teijon kansallispuiston perustaminen on ymmärrettävästi asetettu maakuntaliiton kärkihankkeeksi.

Maaseutu voi edelleen myös olla innostavien tulevaisuuden visioiden lähtöpiste. Uusiutuvan energian tukipolitiikan myötä Saksassa jo puolet uusiutuvan energian tuotannosta on yksityishenkilöiden ja maanviljelijöiden käsissä.

Biokaasun tuotannon tukeminen maataloustuotannon ja jalostuksen yhteydessä on lupaavimpia mahdollisuuksia Suomessa päästä liikenteessä eroon fossiilisista polttoaineista.

Ei ole mitään järkeä siinä, että valtio edelleen käyttää 50 miljoonaa euroa vuodessa ulkomailta tuotavien fossiilisten polttoaineiden tukeen maataloudessa. Saman rahan voisi kohdentaa samoille yrittäjille maatalouden kotimaisten vihreiden ratkaisujen edistämiseen.

Vihreän talouden ratkaisuja, joissa luonnonarvojen säilyttäminen on tasapainossa tuotannollisten, yhteisöllisten ja kulttuuristen arvojen kanssa on tarjolla runsaasti.

Kestävä luontosuhde takaa ympäristön säilymisen arvokkaana tuleville sukupolville. Samalla tulevaisuuden työpaikat ja toimeentulo rakentuvat juuri näille ratkaisuille.