- 05.06.2012

Kuntauudistus etenee, lähidemokratiassa askel eteenpäin

Yksi tämän hallituksen merkittävimmistä päätöksistä tehtiin tänä aamuna kun hallitus pääsi sopuun kuntauudistuksen etenemisestä. Tavoitteena on, että uudet kunnat aloittaisivat toimintansa vuoden 2015 tai viimeistään 2017 alussa. Olen tyytyväinen, että välillä nitkutellen edennyt uudistus nytkähti nyt selvästi eteenpäin. Nykyisellä kuntarakenteella olisi ollut mahdotonta ratkaista maankäyttöön, palveluihin ja niiden rahoitukseen sekä demokratiaan liittyviä ongelmia.

Kaupunkiseuduilla haasteet liittyvät ennen käyttöä maankäyttöön, yhdyskuntarakenteeseen ja siihen, että kilpailu parhaista veronmaksajista johtaa alueiden eriarvoistumiseen. Toisaalta koko maassa uudistuksen päämäärä on taata kansalaisille hyvät ja tasa-arvoiset hyvinvointipalvelut.

Hallitus on ottanut ensisijaiseksi tavoitteeksi kuntarakenteen vahvistamisen, ja pallo heitetään ensin kunnille. Uudistus toteutetaan siis kuntalähtöisesti, vuorovaikutuksessa eri seutujen tarpeita kuunnellen. Valtio tukee kuntia hyvien ratkaisujen aikaansaamisessa.

Nykyistä suurempiin kuntiin kohdistuvat pelot liittyvät ennen kaikkea siihen, että päätöksenteko karkaa liian kauas. Tämä tulisi ottaa selvitysten punaiseksi langaksi. Ihmisten pitää voida vaikuttaa lähipalveluihinsa. Ei ole mitään mieltä siinä, jos päiväkodeista ja leikkikentistä päätetään samalla tasolla kuin koko työssäkäyntialueen maankäytöstä tai erikoissairaanhoidosta.

Tätä varten tarvitaan kaksi päätöksenteon tasoa: lähellä lähipalvelut, seudun tasolla koko seudun yhdyskuntarakennetta koskevat asiat ja koko seudun palvelut, kuten laajaa väestöpohjaa vaativat sosiaali- ja terveyspalvelut.

Keinoja varmistaa tämä on monia. Esimerkiksi metropolialueella kuntien päälle luotava seutuhallinto on erinomainen mahdollisuus ratkaista alueen tarpeet, ja on hyvä että hallitus päätti selvittää sitä. Sen kohdalla on pidettävä mielessä, että seutuhallinnon tulee olla demokraattinen ja korvata nykyiset kuntayhtymien himmelit: seudullinen päätöksenteko vaatii vaaleilla valitun valtuuston.

Vihreille tärkeää on hyvä lopputulos – ei se, millä nimellä hallintomalleja kutsutaan. Järkevään paikallisen ja seudullisen päätöksenteon työnjakoon päästään esimerkiksi sitä kautta, että nykyistä suurempien kuntien sisälle mahdollistetaan itsenäinen kunnanosahallinto. Näitä kunnanosia voitaisiin Osmo Soininvaaran ehdotuksen mukaan kutsua vaikkapa pitäjiksi. Muuta ei tarvita, kuin että kuntalakiin palautetaan oikeus valita kunnanosavaltuusto ja delegoida sille aito päätösvalta ihmisiä lähellä olevista asioista.

Vihreät ovat kaikissa kuntauudistuksen vaiheissa painottaneet lähidemokratiaa; hienoa onkin, että nyt koko hallitus sitoutui esimerkiksi kunnanosahallintoratkaisujen mahdollistamisen.

Tehdään vaikuttamisesta sellaista, että se on meidän kaikkien ulottuvilla. Perustetaan kunnanosavaltuustoja, kuullaan arjen asiantuntijoita, olivat he pyöräilijöitä tai puistojen käyttäjiä, annetaan spontaaneille ryhmille ja tilaisuuksille elintilaa ja kunnioitetaan ihmisten paikallistuntemusta. Tehdään kunnista avoimia ja demokraattisia, meidän kaikkien kuntia.