Kunnianhimoinen ilmastopolitiikka tuo Suomeen työtä

(Julkaistu alunperin Turun Sanomissa 26.1.19) Viime päivinä Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton puheenjohtajat ovat julkisuudessa kantaneet huolta siitä, kärsiikö kilpailukykymme ilmastotoimistamme.

Suomen teollisuus on vihertynyt. Meillä on monella alalla kestävän talouden edelläkävijöitä. Gaia Consultingin tuoreen selvityksen mukaan Suomi menestyy hyvin ympäristövertailussa moniin muihin teollisuusmaihin verrattuna.

Menestys puhtaassa teknologiassa ei ole kuitenkaan tullut itsestään. Vedet ja ilma puhdistettiin ja alan osaaminen synnytettiin, kun oli säädetty sitä vaativat lait. Saatiin markkinoita ja osaamista, jota viedä myös ulkomaille.

Tiukempaa vesien ja ilmansuojelua vastustettiin aikanaan. Peloteltiin työpaikkojen vaarantuvan.

Uhat eivät kuitenkaan toteutuneet, vaan sen sijaan hyödyimme muutoksesta. Rikkidirektiivi, vesienpuhdistus ja päästökauppa eivät lopettaneet suomalaista teollisuutta, vaan sen sijaan loivat kysyntää Wärtsilän rikkipesureille, Turun telakan kaasukäyttöisille risteilijöille ja Vaasan älykkäille energiaratkaisuille.

Suomen ympäristötekniikka-alan liikevaihto on jo ohittanut metsä- ja paperiteollisuuden.

Tutkimus osoittaa, että tiukkoja ympäristövaatimuksia noudattavien maiden yritysten joukossa on enemmän markkinajohtajia ja niiden talouden kantokyky on parempi. Tämä johtuu siitä, että ympäristövaatimukset edistävät uusia keksintöjä, jotka ovat kilpailukyvyn elinehto. Samalla yritykset säästävät kustannuksia esimerkiksi pienentyneen energiankulutuksen ansiosta.

Parhaiten lainsäätäjät auttavat ilmastoa ja yritysten innovaatioita asettamalla tiukkoja ja kunnianhimoisia tavoitteita: fossiilisille polttoaineille eräpäivät ja uusiutuvalle energialle kunnianhimoiset tavoitteet. Rahaa on siirrettävä ilmastolle haitallisista ja tehottomista yritystuista tutkimukseen. EU:n päästökauppaa tulee merkittävästi kiristää.

Ilmastonsuojelussa pitää huomioida paljon energiaa kuluttavien yritysten mahdollisuudet sopeutua muutokseen, mutta tämä ei ole syy jättää ilmasto-ohjausta tekemättä.

Myös näissä yrityksissä ympäristöteknologia voi vähentää päästöjä ja lisätä tuottavuutta. Puhtaita ratkaisuja valmistaville yrityksille, joista monet ovat pieniä tai keskisuuria, kotimarkkinat ovat tärkeitä.

Suomalainen ympäristöteknologia on jo nyt merkittävä vientiala. Voimme tehdä siitä vielä suuremman.

Suomella korkeasti koulutettujen osaajien maana on edellytykset kehittää puhtaita ratkaisuja, joita muukin maailma tarvitsee. Meillä on annettavaa tuulivoiman ja aurinkoenergian lisäksi myös esimerkiksi älyverkkojen, sähkön varastoinnin, sähkön kulutusjouston ja älyliikenteen kehittämiseen.

Ilmastokatastrofin jättäminen torjumatta on ylivoimaisesti huonoin ja kallein vaihtoehto, koko yhteiskunnalle ja myös teollisuudelle ja työpaikoille.

Ville Niinistö

kansanedustaja (vihr)

ympäristöministeri 2011–2014

Satu Hassi

kansanedustaja (vihr)

ympäristöministeri 1999–2002