Kotimaiset uusiutuvat vai riippuvuus Rosatomin ydinvoimalasta?

Itsenäisyyspäivän aattona eduskunta päättää energiatulevaisuudestamme pitkälle tuleviin vuosikymmeniin. Sidotaanko Suomi riippuvuuteen vanhakantaisesta keskitetystä ydinvoimasta ja samalla naapurimaamme Venäjän johdosta – vai valjastetaanko energiamurros luomaan suomalaisille työtä auringosta, puusta, tuulesta, jätteistä, energiatehokkuudesta ja älykkäistä sähköverkoista?

Me vihreät haluamme että Suomea luotsataan kohti kestävää energiataloutta. Maailman energiamarkkinat ovat suuressa murroksessa. Kooltaan yli tuhannen miljardin dollarin markkinoilla menestyvät nyt ne, jotka panostavat kestäviin ratkaisuihin. Professorit Peter Lund ja Janne Hukkinen kirjoittivat Helsingin Sanomiin yksiselitteisen viestin: Fennovoiman ja Rosatomin hanke pitäisi meidät kiinni vanhakantaisessa energiapaletissa, eikä jättäisi tilaa kotimaisille uusiutuville.

Fennovoiman ja Rosatomin piti alun perin olla yksityisen sektorin hanke, jonka piti lisätä kilpailua energiamarkkinoilla ja vapauttaa meitä Venäjä-riippuvuudesta. Todellisuudessa hanke on lähes puhtaasti julkisen sektorin harteilla. Suomessa riskin kantavat kunnalliset energiayhtiöt. Kuntatalouden asiantuntija, kaupunkineuvos Pentti Hakulinen on varoittanut siitä, että kuntien taloudelle otetaan harkitsematon riski Fennovoimalla.

Yksityiset teollisuus- ja palveluyhtiöt ovat yksi toisensa jälkeen jättäneet hankkeen. Viimeisenä käänteenä hanketta pelastamaan on löydetty valtion enemmistöomistama Fortum. On surullista, että suomalainen valtionyhtiö sijoittaisi vanhakantaiseen ydinvoimaan ja Venäjä-riippuvuuteen. Samaan aikaan saksalainen E.ON on ilmoittanut laittavansa kaikki investoinnit älykkäisiin sähköverkkoihin, uusiutuviin ja energiamurroksen tarjoamiin kestäviin ratkaisuihin.

Markkinatalouden kanssa tällä ydinvoimalalla ei ole mitään tekemistä. Tämä on Suomen hallituksen lemmikkihanke, jota toteutetaan Suomen ja Venäjän julkisten sektorien rahoilla ja julkisen vallan tuella.

Ydinvoimaan sisältyy merkittäviä ympäristöriskejä, Fennovoiman ja Rosatomin hankkeeseen poikkeuksellisen paljon. Ydinjätteen loppusijoitusta ei ole vielä ratkaistu. Neitseellinen sijainti aiheuttaa merkittäviä lisäkustannuksia. Rosatomin toimitushistoria on täynnä viivästyksiä, oikeudenkäyntejä ja korruptioepäilyjä. Rosatomin polttoaine tulee pahasti säteilysaastuneelta Majakin alueelta, jonne Suomi lopetti ydinjätteen viennin jo 1990-luvun alussa. Rosatom ei ole toteuttanut yhtään modernin länsimaisen turvallisuustason täyttävää laitosta.

Fennovoima on riskialtis ja kallis ydinvoimala. Ei ole vaikea arvioida, että sen kustannukset ja toteutumisaikataulu venyvät arvioidusta. Kansainvälinen asetelma luo lisää jännitteitä. Kaikki annetut lupaukset ovat jo nyt pettäneet.

Rosatom on liiketaloudeltaan salainen valtionliikelaitos. Se toimii suoraan Venäjän presidentin alaisuudessa. Tämä idänkaupan kytkypaketti, varsinainen koplaus, Fortumin rooleineen tarkoittaisi syvää energiariippuvuutta Venäjästä ja sen poliittisesta johdosta. Ydinvoimalan rakennusaikana olisimme riippuvaisia Venäjän myötämielisyydestä hankkeelle. Polttoaineketjussa olisimme riippuvaisia Rosatomista. Omistamaansa sähköä Rosatom voisi viedä verovapaasti Venäjälle.

On ilmiselvää, että tämä kaventaa liikkumatilaamme kansainvälisesti. Energiapolitiikkaa ei voi erottaa arvoistamme. Fennovoiman ja Rosatomin hankkeen hyväksyminen olisi omituinen viesti Euroopalle suhtautumisestamme Venäjän kansainvälistä oikeutta rikkovaan toimintaan Ukrainassa. Hanke tekisi Suomesta oman energiasaarekkeensa Euroopan unionissa samalla kun muu EU pyrkii vähentämään energiariippuvuutta Venäjästä. Esimerkiksi Iso-Britannia jäädytti oman yhteistyönsä Rosatomin kanssa.

Stubbin hallitus näyttää vievän energiapolitiikassa Suomea niin lähelle Venäjän poliittista johtoa, että se huolestuttaa monia suomalaisia. Tämä ei ole linjassa EU:n yhteisen ulkopolitiikan kanssa.

Eduskunta voi kuitenkin päättää toisin, sillä tähän valintaan Suomen kansantaloudella ei ole varaa. Tarvitsemme kotimaisesta energiateknologiasta tulevat työpaikat. Kotimaiset uusiutuvat ja niistä tuleva kestävä energiatalous ja vientinäkymät – vai riippuvuus Rosatomin ydinvoimalasta.