Itämeren pelastaminen vaatii oikeita toimia – ei ”normien purkua”

Julkaistu Turun Sanomissa 10.3.2015

Suomen tavoitteena on saavuttaa mertemme hyvä tila vuoteen 2020 mennessä. Saaristomerellä se on erityisen työn takana.

Maatalouden ravinteita on kierrätettävä tehokkaammin, kalakannat on saatava kuntoon ja pistekuormitukseen on puututtava. Se vaatii sitoutumista uuden teknologian käyttöönottoon myös ympäristöluvissa. Nyt kokoomus on uudessa linjauksessaan normien purkamiseksi hyökännyt ympäristönsuojelua vastaan vaatimalla ”EU:n minimitasoa kaikissa luvissa”. Se olisi erityisen turmiollista Itämeren pelastamiselle.

Suomi edellyttää Itämeren suojelukomission HELCOMin suositusten mukaisia ravinnepäästöjen leikkaamista monissa asioissa. Ne ylittävät EU:n minimitason ja varmistavat uuden ympäristöteknologian käyttöönottamisen. Sillä puhdistetaan lähivesiä. Ilman lisätoimia emme voi saavuttaa sitoumustamme ravinnepäästöjen vähentämiseksi vuoteen 2020 mennessä.

Edellytämme esimerkiksi kunnallisilta jätevedenpuhdistamoiltamme korkeampaa suositusta vesien puhdistamisessa. Olemme myös toteuttamassa maataloudessa ravinnekierrätyksen parantamista, joka vähentää viljelijöille fosforin tarvetta, parantaa kannattavuutta ja estää vesistöpäästöjä.

Normien purkamisen hysteria unohtaa täysin sen, että edelläkävijät ottavat kotimaassaan puhdasta teknologiaa käyttöön ja sen jälkeen saavat siitä vientimarkkinoita. Mitä enemmän Suomessa osataan puhdistaa vesiä ja hallita vesistöjen tilaa, sitä enemmän alan yrityksemme saavat maailmalta markkinoita.

Saaristossa meren hyvä tila tuo työtä luontomatkailun, virkistyskäytön, mökkeilyn ja veneilyn myötä, puhumattakaan ihmisten ja luonnon hyvinvoinnin paranemisesta.

Esimerkiksi Kiinassa 80 prosenttia pintavesistä on jo pilaantunut ja puhdas vesi on loppumassa lähivuosikymmeninä. Suomen talouden etu on pitää vetemme puhtaina ja ottaa tätä osaamista käyttöön. Ympäristönormit fiksusti sovellettuina tuovat työtä ja pitävät ympäristömme puhtaina lapsillemme.

Talvivaaran esimerkki on opettanut, että teollisuudelta on edellytettävä jo ennalta riittäviä käytäntöjä. Se tarkoittaa myös korkeampia ympäristövaatimuksia.

Samalla riippumaton ja vahvasti resursoitu alueellinen ympäristöhallinto on välttämätön tulevaisuutemme turvaamiseksi. Joustavoittamalla vuoropuhelua hallinnon ja yritysten välillä voimme auttaa yrityksiä ottamaan uutta kotimaista puhdistusteknologiaa käyttöön.

Tarpeettoman sääntelyn purkaminen on hyvä asia, mutta ei heitetä ympäristöä pesuveden mukana. Ympäristönsuojelun tasosta ja viranomaisten toiminnan edellytyksistä on pidettävä kiinni. Lapsemme ansaitsevat puhtaan ympäristön ja kansallisen luontoperinnön turvaamisen.