Hiilinieluvoitto Brysselistä

Saimme eilen Suomelle hyviä uutisia. EU vahvisti, että Suomelle kompensoidaan menetykset, jotka johtuvat vuonna 2011 Durbanin ilmastokokouksessa sovitusta hiilinielujen laskentatavasta. Suomi saa ilmaisia päästöyksiköitä enintään 10 miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaavan määrän. Korvauksesta sovittiin jo Durbanissa, mutta virallinen päätös tehtiin nyt yksimielisesti kaikkien jäsenmaiden kesken EU:n ilmastonmuutoskomiteassa.

Päätös tarkoittaa, että Suomelle ei aiheudu Kioton toisella velvoitekaudella mitään kustannuksia metsäpinta-alan pienenemisestä. Niiden poliittisten ryhmien, jotka ovat pitäneet tästä kovaa meteliä, olisi aika tunnustaa nyt saavutettu ratkaisu ja sen merkitys Suomelle.

Tämä päätös on symbolisesti tärkeä ja osoittaa, että parasta mahdollista yhteistä ilmastoratkaisua kannattaa aina tavoitella. Olemme tehneet kansainvälisissä neuvotteluissa rakentavaa yhteistyötä, mikä loi pohjaa sille, että myös kansalliset erityiskysymykset tulevat huomioiduiksi.

Nyt hyväksytyssä mallissa otetaan huomioon, että Suomen metsänhoidon nielu on selvästi suurempi kuin metsäkadosta syntyvä päästö. Ilman kompensaatiota malli oli Suomelle epäedullinen, sillä sen perusteella Suomi ei pystynyt kattamaan supistuvasta metsäpinta-alasta johtuvaa päästörasitetta suurella metsänhoidon nielulla. Ongelman taloudellinen merkitys Suomelle on tosin pienentynyt Durbanin kokouksen jälkeen. Tämänhetkinen arvio metsäpäästöoikeuksien hinnasta ja metsäkadon suuruudesta tarkoittaa, että Suomen nyt välttämä kokonaiskustannus koko kaudelta olisi ollut korkeintaan 5 miljoonaa euroa.

Suomi on ottanut aktiivisen roolin myös uuden ilmastosopimuksen metsäkysymysten valmistelussa, jotta metsien merkitystä hiilinielujen lähteenä jatkossa tarkastellaan mahdollisimman kokonaisvaltaisesti ja kannustavasti.

Maapallomme tarvitsee kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. Vielä ei ole liian myöhäistä tehdä päätöksiä, joiden avulla lämpenemistä pyritään hillitsemään kahteen asteeseen. Tähtäin on nyt vuoden 2015 Pariisin ilmastokokouksessa, jossa pyritään saamaan aikaan kattava ilmastosopimus.