EU:n hiilinielutavoitetta vuodelle 2030 on nostettava ilmastokriisiin ratkaisemiseksi ja uusien maankäytön nielutoimien vauhdittamiseksi

Tiedote 20.12.2021

Vihreiden europarlamentaarikko Ville Niinistö on jättänyt raporttiluonnoksensa europarlamentin kannaksi LULUCF-asetuksesta. Raportissaan Niinistö esittää merkittävää lisäystä EU:n ja sen jäsenmaiden maankäytön hiilinielutavoitteisiin vuodelle 2030 sekä esittää vuoden 2050 hiilinielutavoitteen asettamista vuoteen 2025 mennessä.

– Ihmiskunnan tapa käyttää maata on merkittävä ilmastokriisin aiheuttaja. Euroopassa maanviljely ja ruoantuotanto on merkittävä ilmastopäästöjen aiheuttaja, samalla kun metsiemme hiilinielut ovat olleet laskussa viimeiset 10 vuotta. Asiantuntijoiden näkemyksissä ja YK:n ilmastokokousten päätöksissä maankäytön merkitys ilmastokriisin ratkaisemisessa on kasvanut. Siksi nyt on aloitettava aivan uudella tasolla järjestelmälliset toimet maankäytön hiilipäästöjen vähentämiseksi ja hiilinielujen kasvattamiseksi. Se on samalla iso mahdollisuus uusille, kestävämmille tuotantotavoille, Niinistö korostaa.

Niinistön nostaa esityksessään tavoitteen 490 miljoonaan tonniin perustuen asiantuntijoiden esittämien eri ratkaisujen täysimääräiseen hyödyntämiseen. Niinistön arvion mukaan tämäkin tavoite on saavutettavissa kustannustehokkaammin kuin mikä on päästövähennysten hinta vastaavana aikana. Se tarkoittaa muun muassa hiiliviljelyn edistämistä, kosteikkojen ja soiden ennallistamista, metsittämistä, metsäkadon pysäyttämistä ja parempaa maankäytön suunnittelua kaavoituksessa, maatalouden päästöjen vähentämistä, metsien käyttötapojen kestävyyden parantamista ja metsien hakkuutasojen pitämistä luonnon ja ilmaston kantokyvyn rajoissa.

– Komission esitys nostaa EU:n hiilinielut vain sille tasolle millä ne jo olivat 2010-luvun alussa. Suunnitelmallisella maankäytön uusien nieluratkaisujen vauhdittamisella pystymme huomattavasti parempaan. Nostamalla tavoitteen 490 miljoonaan tonniin sekä vauhdittamalla uusien ratkaisujen rahoittamista EU:n hiilinieluista voidaan tehdä merkittävä osa ilmastositoumuksiamme.  Glasgow’n ilmastokokouksessa EU sitoutui osaltaan siihen, että Pariisin ilmastosopimuksen tavoite rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen on yhä voimassa. Nostamalla hiilinielutavoitetta EU:n nettotavoite päästöjen vähentämisessä nousisi yli 60 prosentin vuoteen 2030 mennessä. Se olisi paremmin linjassa Pariisin sopimuksen kanssa ja samalla voisimme edellyttää muiltakin vahvempia ilmastotoimia maankäytössä, Niinistö korostaa.

Maataloudelle erillinen alatavoite

Osana luonnosta Niinistö esittää erillisen alatavoitteen luomista maataloudelle, jonka maankäytöstä tulevien päästöjen tulisi saavuttaa hiilineutraalisuus 2030 mennessä. Samalla esitys korostaa tavoitteiden velvoittavuutta kaikille maille riippumatta maankäytön muodoista. Niinistö esittää komission esityksen hylkäämistä siitä, että vuoden 2030 jälkeen maatalouden ei-kasvihuonekaasupäästöt eli eläintalouden päästöt otettaisiin mukaan maankäytön hiilinielulaskentaan. Niinistön esittämät muutokset korostavat sitä, että myös maatalousvaltaisten maiden on tehtävä enemmän ilmastopäästöjen vähentämisessä eikä vastuun siirtäminen metsämaiden kontolle ole mahdollista.

– On tärkeää, että hiilinielujen kasvattamisen velvoite koskee yhtä lailla kaikkia EU:n jäsenmaita maankäytön muodoista riippumatta. Siksi esityksessäni painotetaan myös maatalouden maankäytön päästöjen voimakasta vähentämistä noin 100 miljoonalla tonnilla vuoteen 2030 mennessä koko Euroopan unionissa. Tämä tarkoittaa metsien käyttöön tulevan lisänielutavoitteen pitämistä kohtuullisena: metsien ja muiden maankäytön muotojen osuus kasvaa komission esityksestä noin 80 miljoonalla tonnilla. Nämä tavoitteet osaltaan vauhdittaisivat sitä, että EU:n maataloustukien ja niiden kansallisten suunnitelmien ohjaaminen hiiliviljelyyn lisääntyy voimakkaasti, Niinistö korostaa.

Uusia kannustimia maanomistajille

Niinistö esittää myös uusia kannustimia maanomistajille hiiliviljelyn ja nieluja lisäävien metsätaloustoimien rahoittamiseksi. Yksi tällainen esitys on velvoite jäsenmaille ohjata päästökaupan huutokauppatuloista vähintään 5 prosenttia maankäytön hiilensidonnan kasvattamiseen. EU-tasolla päästöoikeuksien nykyhinnalla tämä tarkoittaa noin 1,5 miljardin euron rahoitusta hiilinieluja lisääville ratkaisuille. Samalla Niinistö esittää sitä, että toisen maan tai yksityisen sektorin kompensointirahoituksella tehtäviä hiilinielutoimia ei voi laskea hyväksi maan hiilinielutavoitteeseen, mikä lisää yksityisen sektorin kompensaatiotoimien uskottavuutta ja luotettavuutta ilmastoratkaisuina.

– Hiilinielujen markkinoiden kasvattaminen on tärkeää, mutta samalla se on tehtävä tavalla, joka edistää ilmastokriisin ratkaisemista tehokkaasti ja varmistaa hiilinielujen kasvattamisen luotettavasti. Silloin näiden tuotteiden kysyntä kasvaa merkittävästi. Siksi ehdotan julkisen rahoituksen kasvattamista päästökauppatulojen avulla hiilinielutoimiin sekä yksityisten kompensointihankkeiden pelisääntöjen selkeyttämistä, Niinistö sanoo.

Luontokadon torjunta on huomioitava ilmastotoimissa

Hiilinielujen kasvattamisen ohella on tärkeää, että EU:n tavoitteet suojella luontoa ja pysäyttää luontokato ovat huomioituina myös ilmastotoimissa.

– Ilman luontokadon pysäyttämistä Euroopassa ja globaalisti emme pysty myöskään ratkaisemaan ilmastokriisiä. Nämä kaksi ympäristöongelmaa ruokkivat toisiaan ja pahentavat toisiaan. Siksi ratkaisujen niihin on oltava yhteisiä. Siksi esitän luontoarvojen ja luontoa vaalivien toimien parempaa huomioimista hiilinielujen raportoinnissa sekä hiilinielujen kasvattamisessa, Niinistö korostaa.

Niinistö toimii europarlamentin raportöörinä eli pääneuvottelijan parlamentin kannanmuodostuksessa, ja raporttiluonnos on ensimmäinen vaihe neuvotteluissa kohti europarlamentin kannan hyväksymistä. Seuraavaksi puolueryhmien edustajat neuvottelevat lopullisesta esityksestä, joka viedään ympäristövaliokunnan ja lopulta Euroopan parlamentin täysistunnon käsittelyyn.