Elinkeinoelämän rakenteen on uudistuttava

Suomen talous on valinkauhassa. Koko Euroopan talouskehitys on ollut viime vuodet epävakaata, mutta Suomella on erityinen ongelma. Meidän vientimme on heikentynyt vuodesta 2008 alkaen verrattuna Ruotsiin, Saksaan, Espanjaan tai jopa Italiaan. Kansainvälisissä vertailuissa näkyy, että monipuolisen palvelu- ja sisältöosaamisen taloudet sekä ympäristöteknologiaan panostavat taloudet pärjäävät Euroopassa parhaiten. Suomen elinkeinoelämän rakenteen on uudistuttava, jotta voimme menestyä uudenlaisessa globaalissa toimintaympäristössä. Tämä on paljon isompi asia Suomen tulevaisuudelle kuin lyhyen aikavälin budjettiratkaisut.

Uudistaminen ei tarkoita sitä, että meidän on hylättävä vanhat vahvuudet: ruskeasta taloudesta voidaan tehdä vihreää ympäristöteknologialla, ja sisältöosaaminen voi tukea teollisuuden työpaikkojen säilyttämistä samalla kun se vahvistaa palveluja ja tietoyhteiskuntaa. Mutta laakereillaan ei voi jäädä lepäämään.

Hyvänä esimerkkinä on meriteollisuus. Ala on rankassa kansainvälisessä kilpailutilanteessa, jossa Aasian halpatuotantotelakat ja niiden osaamisen nouseva taso vaikeuttavat menestymistä. Silti meillä on mahdollisuudet pitää ja vahvistaa meriteollisuuden koko tuotantoketjua Suomessa. Avainsana on ympäristöteknologia: panostamalla vähäpäästöisiin moottoreihin sekä nesteytettyyn maakaasuun ja sen käyttöönottoon Suomessa edistämme kotimaisten yritysten kysynnän kasvua ja teknologiajohtajuutta. Kuten Rauman telakan ay-johtaja jo myönsi, rikkidirektiivi tuo Suomen telakoille töitä. Mitä enemmän kansainvälinen ympäristösääntely ja Suomen edelläkävijäratkaisut etenevät, tietysti oikeudenmukaisella tavalla, sitä parempi se on suomalaiselle osaamiselle ja työpaikoille. Näihin kannattaa panostaa.

Suomen teollisuusjätit metsä- ja metalliteollisuudessa ovat energiaintensiivisiä. Raaka-aineiden jatkuva hinnannousu 2000-luvun alusta on kuitenkin tehnyt energiasyöppöydestä ja raaka-ainesidonnaisuudesta yhä vaikeamman bisneksen. Cleantech kasvaa myös näillä aloilla, kun jätteiden kierrätysratkaisut, älykkäät ja vähemmän materiaalia tarvitsevat tuotteet ja sivuvirroista tehtävät biotalouden uudet energiaratkaisut valtaavat alaa. Materiaalitehokkuus ja energiatehokkuusratkaisut tuovat työtä paitsi niitä kehittäville yrityksille myös energiaa kuluttavalle teollisuudelle tuottavuuden nousuna. Meidän on oltava ketterämpiä, rohkeampia ja älykkäämpiä, jos haluamme menestyä näillä aloilla.

Ympäristöteknologia ja tietoyhteiskunnan palveluosaaminen tuovat työtä ammattitaitoisille ja koulutetuille osaajille. Niiden ympärille tarvitaan design-osaamista, markkinointia ja suunnittelua. Kännyköitä ei enää myy se, joka tekee parhaan raudan, vaan se, joka osaa yhdistää sisällöt ja asiakaslähtöisyyden.

Elinkeinoelämän on katsottava itseään peiliin. Emme voi tyytyä siihen, että suuryritykset irtisanovat työntekijänsä Suomessa ja investoivat samaan vanhaan osaamiseensa ulkomailla: niiden on uskallettava uusiutua ja panostaa myös Suomeen.

Valtiovallan on kannustettava tulevaisuutta luovaan toimintaympäristöön: julkisen tiedon avaaminen yksityisille tuo valtavasti kaupallistamismahdollisuuksia, yhteisöveroratkaisu ja siemenrahastot kannustavat kasvuyrittäjyyteen ja julkisten palvelujen digitalisointi luo parempia palveluja kansalaisille ja työtä ICT-alalle. Vihreää ja älykästä kasvua luovaa toimintaympäristöä rakennetaan myös kunnianhimoisilla päästövähennyksillä ja ilmastolailla, joiden tavoitteena on yhdistää valtion eri hallinnonalojen ponnistelut uudenlaisten ekokaupunkien ja resurssitehokkaiden ratkaisujen käyttöönottoon.

Julkisuudessa puhutaan paljon valtion talouden tasapainottamisesta. Rakenteelliset sosiaaliturvan uudistukset työn kannustavuuden parantamiseksi ja yrittäjyyteen rohkaisevaksi palvelevat parhaiten elinkeinoelämän monipuolistamista ja uudistamista: siksi tarvitsemme perustuloon suuntautuvia elementtejä työttömän verokortista mikroyrittäjän sosiaaliturvaan. Sosiaaliturvan uudistaminen tekee erilaisista työnteon tavoista ja vaikkapa monituloyrittäjyydestä mahdollisia kaikenlaisille ihmisille eri puolilla Suomea. Rakenteellisia uudistuksia ovat myös julkishallinnon tiedon avaaminen ja digitalisaatio.

Lyhytjänteisellä säästöpolitiikalla ei ratkaista näitä Suomen talouden kilpailukyvyn ongelmia. Julkinen keskustelu on keskittynyt ikävällä tulevaisuudella ja köyhtymisellä pelottelemiseen tai valtiontalouden lyhyen aikavälin tasapainottamiseen, kun rakenteellisia uudistuksia tarvitaan niin julkisen vallan kuin elinkeinoelämän ajattelutavassa ja toiminnassa. Vanhanaikaisilla teollisuustuilla tai leikkauspolitiikalla ei tästä nousta vaan on luotava rohkeasti uutta.

Sen sijaan, että julkisuudessa syytellään toisiaan, Suomessa tarvitaan vihreää kasvua ja tulevaisuuden menestystä rakentavaa yhteishenkeä. Jokainen voi omalla panoksellaan tuoda uutta hyvää Suomelle. Älkäämme kysykö sitä, mitä Suomi voi tehdä meille, vaan mitä me voimme tehdä Suomelle. Ei pelätä tulevaisuutta vaan rakennetaan sitä yhdessä.