Arabimaiden demokratian historiallinen mahdollisuus (TS-kolumni 25.2.11)

Viime kuukausien tapahtumat arabimaissa ovat historiallisia. Egyptin ja Tunisian nuori, koulutettu ja verkottunut keskiluokka onnistui kaatamaan hyvin järjestettyjen mielenosoitusten avulla maissaan pitkään valtaa pitäneet epädemokraattiset hallitsijat. Nyt liikehdintä on levinnyt muihin arabimaihin, erityisesti Libyaan.

Demokratiaa ei voi rakentaa ulkoapäin saavista kaatamalla. Nyt arabimaissa on kuitenkin käynnissä ennennäkemätön sisäsyntyinen demokratialiikehdintä, jota vauhdittaa uuden sukupolven tiedonvälitys facebookista riippumattomaan uutiskanava Al-Jazeeraan.

Euroopan unionin ja Suomen on puolustettava omia arvojaan myös silloin kun niiden puolesta taistellaan arabimaissa. Meidän on oltava edistyksen, demokratian ja ihmisoikeuksien puolella. Arabimaailman demokraattinen kehitys tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden saavuttaa uusi luottamus Euroopan ja islamilaisen maailman välillä.

Useissa arabimaissa nuori aikuisväestö on turhautunut harvainvaltaan, työttömyyteen ja lohduttomaan tulevaisuuteen. Länsimaat ovat pitkään katsoneet läpi sormien arabimaailman diktatuureja, koska ovat pelänneet ääri-islamilaisuutta tai aiemmin kommunismia. Tämä lännen kaksinaismoralismi on vaarallista. Monien tutkijoiden mukaan ääri-islamilainen fundamentalismi on onnistunut saamaan kannatusta juuri tästä turhautuneisuudesta harvainvaltaan.

Arabimaiden demokratisoituminen antaisi maiden väestölle mahdollisuuden saada kohtalonsa omiin käsiinsä. Se lisäisi ihmisten vapautta, toisi vaurautta ja vähentäisi ääri-ilmiöiden toimintaedellytyksiä.

Arabimaiden väestö on kypsä kansanvaltaan, vaikka siirtymä ei tule olemaan helppoa. On myös varottava vallankaappausyrityksiä matkalla kohti vaaleilla valittua kansanvaltaa. Euroopan on tarjottava tukea ja apua rauhanomaisessa siirtymässä ihmisoikeuksia kunnioittavaan oikeusvaltioon ja demokratiaan.

Tilanne Libyassa on viikon aikana laajentunut suoranaiseksi demokratian puolesta mieltään osoittavien teurastamiseksi. On Euroopan unionille häpeäksi, että sillä on kestänyt saada päätöksiä aikaan samalla kun Libyan oma YK-suurlähetystö ilmoittaa irtautuvansa diktaattori Muammar Gaddafinkomennuksesta ja kutsuu tilannetta kansanmurhaksi. Julman Gaddafin epätoivoinen pyrkimys taistella loppuun saakka uhkaa tehdä vallansiirrosta hyvin verisen.

Suomen ulkoministerin Alexander Stubbin on jatkettava määrätietoisia toimia sen puolesta, että Gaddafi siirtyy nopeasti syrjään. EU:n on asetettava Gaddafi ja hänen lähipiirinsä matkustuskieltoon, määrättävä Libya lopettamaan sotilaallinen mielenosoitusten tukahduttaminen sekä painostettava rauhanomaisen vallansiirron ja demokraattisten vaalien aikaansaamiseksi.

Gaddafi oli pitkään lännen vieroksuma, mutta viime vuosina hän on tietoisesti lähentynyt länttä rakentamalla kaupallisia suhteita ja sulkemalla kyseenalaisia terrorismia tukevia aseohjelmia. Libyan merkittävät öljy- ja kaasuesiintymät ovat syventäneet yhteistyötä erityisesti Italian kanssa. Nyt Gaddafi on uhannut pakolaisvirtojen hallitsemattomuudella, jos Eurooppa antaa hänen kaatua.

Diktaattorin hämäystä ei kannata uskoa. Kansainvälinen turvallisuus ja vapaa kaupankäynti varmistetaan parhaiten tukemalla demokratiaa ja oikeusvaltiota eri puolilla maailmaa.

Arabimaailman demokratisoituminen voi edistää myös rauhan saavuttamista Palestiinan ja Israelin kysymyksessä. Demokratioilla on tapana pystyä tulemaan toimeen keskenään.

Kirjoittaja on turkulainen kansanedustaja ja vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja.

Ville Niinistö