Opiskelijoilta leikkaaminen pettää koulutuslupauksen

(Julkaistu MTV:n Nettivieraat-kolumnissa 4.3.2016.)

Tällä viikolla opiskelijoille on jälleen annettu kylmää kyytiä. Sipilän hallitus on jo aiemmin ilmoittanut leikkaavansa miljardeja euroja koulutuksesta. Nyt oli vuorossa leikkaukset opiskelijoiden toimeentuloon.

Leikkauksia koulutuksesta ei ole pakko tehdä, ne ovat leikkauksia Suomen tulevaisuudesta ja nuorten tasa-arvosta. Vihreät ovat esittäneet koulutusleikkausten vaihtoehdoksi leikkaamista ympäristölle haitallista tuista.

Professori Roope Uusitalo julkisti tiistaina kokoomuksen opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen tilaaman raportin opintotuen uudistamisesta. Hallitus onkin pyrkinyt johdonmukaisesti myymään leikkauksiaan “uudistuksina”. Uudistusta opintotukeen lupaili myös opetusministeri eduskunnan kyselytunnilla toissa viikolla.

Tosiasiassa Uusitalon raportti esittää vain lähes suoraviivaisesti leikkauksia. Hallituksen uuskieli ”uudistuksesta” on opiskelijoita väheksyvää: kyse on ihmisen toimeentulon ja opiskeluedellytysten heikentämisestä. Sipilän hallituksen tavoitteena on leikata yhteensä 150 miljoonaa euroa opintotuesta.

Uusitalon esityksessä korkeakouluopiskelijan opintorahasta leikataan yli neljännes, noin 85 euroa kuukaudessa pois. Opintotukikuukausien määrää vähennetään. Opintotuen saamisen ehtoja tiukennetaan. Opintolainahyvitystä pienennetään, mutta opintolainan valtiontakausta kasvatetaan. Muutokset ohjaavat opiskelijoita kohti pakkoa ottaa lainaa.

Tämä esitys ei ole uudistus vaan yksiselitteinen heikennys. Hallituspuolueet keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset ovat pettäneet ennen vaaleja antamansa koulutuslupauksen. Opiskelijat ovat syystä pettyneitä.

Hallituksen päättämien leikkausten vuoksi korkeakouluopinnot tulee jatkossa kustantaa yhä enemmän lainalla. Tämä voi olla vaikea pala monelle lahjakkaalle nuorelle, jolla ei ole vanhempiensa taloudellista turvaverkkoa. Se lisää koulutuksen periytyvyyttä, kun pienituloisten perheiden lapset eivät uskalla ottaa lainaa. Koulutuksen periytyvyyttä ei tule lisätä näillä. Koulutuksen tasa-arvo on asia, josta haluamme pitää kiinni.

Työelämän epävarmuus on lisääntynyt. Maisterin paperit eivät enää takaa vakituista työtä korkealla palkalla. Korkeakoulututkinto onkin tätä nykyä riski-investointi, toisin kuin vielä muutama vuosikymmen sitten. Siitä kuitenkin hyötyy koko yhteiskunta.

Me tarvitsemme lahjakkaimpia ja innokkaimpia mahdollisia opettajia, sosiaalityöntekijöitä ja sairaanhoitajia myös tulevaisuudessa. Siksi on reilua, että opiskelijaa ei pakoteta rahoittamaan elämäänsä lainalla. Kyse on panostuksesta maamme sivistykseen, vaikka koulutus ei aina yksilölle ole investointi omaan taloudelliseen tulevaisuuteen.

Peruskoulu ja laadukas varhaiskasvatus ovat olleet Suomen ylpeyksiä maailmalla. Keskeinen syy tähän ovat korkeasti koulutetut opettajat. Lastentarhanopettajan tai luokanopettajan palkkataso ei kuitenkaan yllä lähellekään lääkärin tai diplomi-insinöörin ansioita.

Onko viestimme opettajan ammatista haaveileville, että kannattaa hakeutua mieluummin rahakkaampiin hommiin, joissa pääoman tuottoaste “investoinnille” on parempi?

Minunkin mielestäni koulutusta täytyy uudistaa. Koulutuksen tarkoitus on rakentaa sivistystä, edistää tiedettä, vahvistaa hyvinvointia ja ihmisten osallisuutta yhteiskunnassa. Vihreiden tavoitteena on tehdä korkeakouluista maailman parhaita.

Maailman parasta korkeakoulua ei kuitenkaan tehdä leikkaamalla. Se tie on kuljettu loppuun. Myös hallituksen pyrkimykset ohjata tutkimusta ovat vakavasti huolestuttavia. Korkeakoulujen omat mahdollisuudet kehittää vahvuuksiaan on turvattava sekä nostettava koulutus ja perustutkimus maailman huipulle.

Kun taataan työrauha ja into korkeimman tiedon tavoitteluun, olemme oikealla polulla. Sen pohjalta myös soveltava tutkimus ja innovaatiot syntyvät. Koulutuksen rakenteiden uudistamisesta tulevat säästöt onkin ohjattava laadun parantamiseen sekä opiskelijoiden hyvinvoinnin kasvattamiseen. Opintotuen on taattava riittävän toimeentulon edellytykset ilman pakkoa ottaa lainaa – silloin opinnot voivat edetä ajallaan ja kaikista taustoista on mahdollista ponnistaa oman intonsa ja osaamisensa pohjalta tasavertaisesti.

Hallituksen leikkausvimma johtaa helposti siihen, että muun muassa digitalisaation mahdollistamat uudet opetus- ja oppimismenetelmät jäävät hyödyntämättä. Jos näin käy, se on surullista koko Suomelle. Edelläkävijyys ei tule ilman rahallisia panostuksia, vaikka hallitus tuntuu niin kuvittelevan.

Meidän on pidettävä sivistyneen yhteiskunnan lupaus jokaisen nuoren tasa-arvoisesta mahdollisuudesta kouluttautua oman kiinnostuksensa ja osaamisensa mukaisesti. Laaja-alaiseen sivistykseen kuuluvat koulutuksen lisäksi julkisen vallan tarjoamat kirjasto- ja kulttuuripalvelut. Siihen kuuluu myös opiskelijoiden mukaan ottaminen päätöksentekoon. Suomalaisessa yliopistodemokratiassa opiskelijoilla on yhtäläinen ääni yliopiston henkilöstön kanssa. Se on asia, josta on voinut olla maailmalla ylpeä.

Opetusministeri ilmoitti, että hallitus tutustuu selvitysmiehen ehdotukseen ja tekee oman päätöksensä opintotuen uudistamisesta kehysriihessä huhtikuussa. Uudistus ei ole yhtä kuin leikkaus. Vielä ei ole liian myöhäistä perääntyä koulutuksen ja opiskelijoiden aseman kurjistamisesta. Leikkaukset opintotukeen on torjuttava.

Opintotuen leikkaamisessa ei ole kyse pelkästään opiskelijoiden edusta vaan koulutuksen tasa-arvosta ja suomalaisen sivistyksen tulevaisuudesta. Siksi minäkin aion osallistua keskiviikkona 9.3. opiskelijoiden mielenilmaukseen tasa-arvoisen opintotuen puolesta. Tule sinäkin mukaan. Tasa-arvoinen koulutuslupaus on arvokkainta mitä tämä maa tarjoaa lapsilleen.