- 09.06.2021

Europarlamentti antoi vahvan tuen luontokadon pysäyttämiselle vuoteen 2030 mennessä

Vihreiden europarlamentaarikko Ville Niinistö iloitsee, että europarlamentin täysistunto hyväksyi äänestyksessä vahvalla äänten enemmistöllä hänen vihreiden puolesta neuvottelemansa raportin EU:n biodiversiteettistrategiasta vuodelle 2030. Raportin pääesittelijä oli S&D-ryhmän Cesar Luena.

– Europarlamentti antoi vahvan tukensa sille, että Euroopan komission ja jäsenmaiden on lisättävä merkittävästi luonnonsuojelutyötään ja ohjattava taloutta luonnolle kestäväksi. Tämä raportti on ensimmäinen poliittinen päätös näin korkealla tasolla, jossa YK:n luontopaneelin tutkijoiden suositukset otetaan ohjenuoraksi luontokadon pysäyttämiseksi. Samalla EU:lla on nyt mahdollisuus viedä vastaavat tavoitteet läpi globaaliin, kaikkia maita sitovaan luontosopimukseen tänä syksynä YK:n luontokokouksessa, Ville Niinistö iloitsee.

Europarlamentti hyväksyi täysistunnossa kaikki keskeiset ympäristövaliokunnan neuvottelijoiden tekemät esitykset luonnonsuojelutavoitteista vuodelle 2030. Äänestyksessä muutosehdotuksista tuli hyväksytyksi vain joitain vaihtoehtoisia muotoiluja tavoitteiden saavuttamisen keinoista. Lopullisessa äänestyksessä 515 europarlamentaarikkoa äänesti raportin puolesta, 90 äänesti vastaan.

Euroopan komission esittämä biodiversiteettistrategia vuodelle 2030 sai tavoitteineen europarlamentin täyden tuen ja lisäksi parlamentti esittää useita lisätoimia luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseksi. Toimet kattavat kaikkien eri luontotyyppien suojelun meristä metsiin. Europarlamentti päätti myös tukea sitä, että EU tekee biodiversiteettilain ilmastolain tavoin nostamaan luonnonsuojelutavoitteiden sitovuutta ja toimeenpanoa EU-tasolla.

– Europarlamentti sitoutui päätöksessään siihen, että EU-maiden tulisi suojella 30 prosenttia maa- ja meripinta-alasta vähintään osittaisilla suojelupäätöksillä vuoteen 2030 mennessä. Tiukan lakisääteisen suojelun piiriin on saatava 10 prosenttia pinta-alasta. Samalla parlamentti vetosi voimakkaasti vanhojen metsien täyden suojelun puolesta. Niitä on enää alle 3 prosenttia metsien pinta-alasta niin Suomessa kuin koko Euroopassa. Niiden suojeleminen on välttämätöntä metsien uhanalaisten lajien pelastamiseksi, joista valtaosa on riippuvainen vanhoista metsistä. Samalla tavoite suojelualueiden kytkeytyneisyyden lisäämiseksi vahvistaisi merkittävästi uhanalaisten lajien elinolosuhteita, Niinistö korostaa.

Ville Niinistö muistuttaa siitä, että suomalaisten enemmistö haluaa eri kyselyjen perusteella pysäyttää luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen sekä vahvistaa eri luontotyyppien suojelua. Päätös vahvistaa luonnonsuojelua myös Suomessa: niin vesistöissä, maatalouden ympäristökuormituksessa, soiden suojelussa kuin metsissämme.

– Suomalaisille kansallinen luontoperintömme on rakas. Europarlamentin päätös antaa vahvan tuen sille, että vesiensuojelu voi edetä ja Itämeren tilaa voidaan kohentaa eri EU-maiden päätöksillä. Se asettaa vahvat tavoitteet maatalouden lannoitteiden aiheuttamien ravinnepäästöjen ja torjunta-aineiden käytön puolittamiselle. EU:n ennallistamislaki puolestaan vauhdittaa työtä lintukosteikkojen ja soiden ennallistamisessa, jonka Suomessa hallitus on jo aloittanut Helmi-luonnonsuojeluohjelmalla. On yhtä lailla Suomen etu, että EU-maat yhdessä tekevät päätöksiä metsäluonnon suojelemiseksi ja metsätalouden kestävyyden parantamiseksi. On tärkeää, että myös metsätalouden toimijat ovat sitoutuneita tavoitteeseen luontokadon pysäyttämiseksi. Se on edellytys myös sille, että puupohjaisten tuotteiden hyväksyntä kasvaa ja ne voivat uskottavasti olla osa ilmastokriisin ratkaisua, Ville Niinistö sanoo.