4.9.2015: Rakennetaan ihmisille parempi huominen

(Julkaistu Maaseudun Tulevaisuuden vieraskolumnissa 2.9.2015)

Suomella on edessään selkeä arvovalinta. Hallitus esittää ylisuurten leikkausten tietä, jossa lastemme koulutuksen taso heikkenee ja heikompiosaisten asema vaikeutuu. Tämä on riski ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnille.

Haluamme tarjota tälle politiikalle inhimillisen vaihtoehdon. Vihreiden elokuussa julkaistussa varjohallitusohjelmassa uudistetaan hyvinvointivaltiota niin, että ihmisten osaamisesta ja tasa-arvosta ei leikata.

Me haluamme nostaa ihmisiä työelämään, kasvattaa nuoria saamaan tulevaisuuden taitoja ja auttaa kaikkia pärjäämään elämässään. Kun ihmiset voivat hyvin, talous voi hyvin. Budjetti on väline, ei päämäärä.

Suomen on tavoiteltava asemaa kansainvälisenä talouden, osaamisen ja hyvinvoinnin edelläkävijänä. Me haluamme luoda uutta työtä, jolla Suomi menestyy ja joka tuo turvaa ihmisille työelämän murroksessa.

Pitämällä huolta ympäristöstämme luomme hyvää tulevaisuutta. Köyhyyden torjuminen on välttämätöntä, jotta ihmiset pysyvät samassa veneessä.

Varhaiskasvatuksen ja koulutuksen leikkaukset on peruttava ja toimintaa kehitettävä, jotta koulutus luo jokaiselle nuorelle intoa omaan oppimiseensa.

Sosiaaliturva on uudistettava perustuloksi, jotta ihmiset pääsevät työhön. Tyrmäämme hallituksen suurleikkaukset kehitysyhteistyöstä: Suomi on maa, joka kantaa vastuuta kotimaassa ja globaalisti.

Rohkea yhteiskunta ottaa käyttöön älykkäitä ja kestäviä energiaratkaisuja uusien työpaikkojen luomiseksi. Vihreiden kokonaistyöpaikkatavoite on 200 000 uutta työpaikkaa ja työllisyysasteen nosto 74 prosenttiin. Suomi voi nousta maailman johtavaksi maaksi puhtaan teknologian ja bio- ja kiertotalouden aloilla.

Vaalimme Suomea, jossa ketään ei syrjitä ja kiusata. Sukupuolten tasa-arvoa on toteutettava kaikissa päätöksissä. Naisten asemaa työelämässä ja perhevapaiden kustannustenjaossa on parannettava.

Suomi on hieno maa, jonka erilaiset ihmiset ovat aina rakentaneet yhdessä. Suomi menestyy, kun täällä on tilaa erilaisuudelle: siitä syntyy ideoita, luovuutta, kauppaa. Sillä me pärjäämme.

Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan yhä enemmän, jotta työikäinen väestö voi vastata tulevaisuuden haasteisiin.

Eurooppa on aivan uuden tilanteen edessä, kun Syyrian sisällissota on johtanut pahimpaan pakolaiskriisiin sitten toisen maailmansodan.

Puolet Syyriassa asuvista ihmisistä on vailla asuntoa, sisällissodan osapuolet ovat syyllistyneet toinen toistaan julmempiin kidutuksiin, ihmiskaappauksiin ja siviilien pommituksiin. Ihmiset haluavat saada perheensä turvaan. Vapaa Eurooppa on heille toivo siitä.

Meidän on ratkottava inhimillinen kriisi, jossa tuhannet hätää kärsivät ihmiset hukkuvat Välimereen tai joutuvat salakuljettajien armoille.

Suomalaiset ovat aina olleet reilu kansa: kaveria ei jätetä. Kansainvälisessä yhteistyössä tarvitaan lääkäreitä, ei niinkään tuomareita. Oma sijaintimme on sellainen, että mekin saatamme joskus taas apua tarvita. Iltalehden kyselyssä maltillinen enemmistö suomalaisista oli solidaarisuuden tukena. 57 prosenttia sanoi, että Suomen pitäisi tehdä enemmän Euroopan pakolaiskriisin hoitamiseksi ja 64 prosenttia hyväksyi uusien vastaanottokeskusten perustamisen.

Viime kädessä kyse on inhimillisyydestä: jos apua tarvitseva koputtaa ovelle, ei sivistysvaltio jätä häntä pulaan. Inhimillisten ratkaisujen etsimisessä ihmisten hätään tarvitaan malttia ja yhteistyökykyä. Hallituksen ja opposition on yhdessä etsittävä solidaarista ratkaisua Euroopassa ja Suomessa. Olen ilmoittanut sisäministeri Petteri Orpolle (kok.), että vihreät on tällaiseen yhteistyöhön valmis.

 

Ylös