6.4.2015: Kolmen vihreän ex-ympäristöministerin kirjoitus: Kunnianhimoinen ympäristönsuojelu tukee teollisuutta

Suomi tunnetaan puhtaan luonnon ja hyvän ympäristönsuojelun maana. Tästä maineesta haluamme pitää kiinni ja parantaa sitä edelleen.

Vaalikeskusteluissa on käynyt ilmi, että kaikki puolueet eivät näe ympäristönsuojelun merkitystä samalla lailla, vaan edelleen lietsovat teollisuuden ja ympäristön vastakkainasettelua. Todellisuudessa ympäristöä säästävä puhdas teknologia on tällä hetkellä maailman nopeimmin kasvava bisnes.

Ihmiskunta elää yli varojensa: maapallon resurssien kulutus ylittää moninkertaisesti kestävän kehityksen rajat. Erityisen polttavat uhat ovat luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja ilmastonmuutos. Meillä on vain yksi maapallo.

Monissa maissa tunnistetaan nämä isot ongelmat, ja tarve saada ne ratkaistuiksi on huutava. Siksi viisailla ja toimivilla ratkaisuilla on runsaasti kysyntää.

Näihin mahdollisuuksiin Suomen pitää tarttua – oman ympäristömme, vientiteollisuutemme ja maailman ongelmien ratkaisun vuoksi.

Meillä on osaajia, fiksua teknologiaa, hyvä ympäristönsuojelun lähtötaso, toimiva ympäristöhallinto ja luontoa arvostava kansa. Meillä on mainiot eväät maailmanmarkkinoille, mutta pysyäksemme hyvissä asemissa puhtaan teknologian viejänä on oman pesämme oltava kunnossa. Muuten emme ole uskottavia osaamisemme viejinä.

Luonnon monimuotoisuuden varjeleminen vaatii metsien ja soiden lisäsuojelua. Hyvä metsiensuojelu tukee metsäteollisuutemme vientiä: menestyäkseen metsäjättien ja pienempienkin vientiyritysten on pystyttävä osoittamaan, että Suomen metsät ovat kestävästi hoidettuja.

Koskiensuojelulaki on luonnonsuojelumme merkittävimpiä saavutuksia, eikä sen avaamisen kaltainen taka-askel tule kyseeseen. Kollajan ja Vuotoksen altaiden rakentamisesta on luovuttava lopullisesti. Vaelluskalakantojemme vahvistaminen vaatii esteiden poistamista kalojen kululta, ja voimalaitokset pitääkin velvoittaa rakentamaan toimivat kalatiet.

Ilmastonsuojelussa Suomen tulee viedä kunnianhimoisia päästövähennystavoitteita eteenpäin niin EU- kuin YK-pöydissäkin. Syksyn 2015 ilmastoneuvottelut Pariisissa ovat erittäin tärkeät. Suomen on toimittava sellaisen sopimuksen synnyttämiseksi, joka rajoittaa maapallon lämpenemisen alle kahteen asteeseen.

Meidän ei pidä kuulua jarrukerhoon, vaan tukea tiukkoja välitavoitteita tiellä kohti fossiilisista polttoaineista vapaata maailmaa vuonna 2050 ja selkeitä välitavoitteita sinne.

Suomen ympäristösääntelyä ei ole syytä heikentää, mutta mielestämme valtion pitää antaa palvelulupaus lupien käsittelemisen aikataulusta. Ei ole yritysten eikä ympäristönsuojelunkaan etu, jos lupaprosessit venyvät.

Itsenäinen ympäristöhallinto on välttämätön, jotta Suomen ympäristöystävällisyys on uskottavaa. Siksi ajatukset ympäristöministeriön sulauttamisesta mahdolliseen luonnonvaraministeriöön on torjuttava.

Myös alueellisen ympäristöhallinnon voimavaroista on pidettävä huolta – nyt on jo ylitetty riskirajat. Talvivaaran tapauksesta on syytä ottaa opiksi.

Kestävän kehityksen periaatteet ovat tulleet tärkeiksi kaikessa kansainvälisessä yhteistyössä. YK:n vuosituhattavoitteita seuraavista post-2015 -tavoitteista päätetään syksyllä. On hyvä, että ympäristö ja sen suojelu ovat nyt entistä keskeisemmin mukana.

Ylös