15.10.2014: Luonnontilainen joki tuo hyvinvointia

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa

Vesi on kautta aikain yhdistänyt ihmisiä ja tuonut tuloja. Vapaana virtaava joki on muokannut ihmisten elämää vuosituhansia. Pohjoisessa Tornionjoki oli paikallista väestöä yhdistänyt kulkureitti sekä kalastuksen kautta tuloja ja ruokaa tuonut hyvinvoinnin lähde. Vuoden 1809 valtionraja Ruotsin ja Venäjän välillä ei sekään saanut yhteistyötä hupenemaan.

Olen reissuillani tavannut monia vanhan polven kalamiehiä pohjoisessa, jotka kertovat ajoista ennen 1950-luvun vesirakentamista. Kuinka iso lohi nousi ja kuinka mahtavia saaliit olivat. Sitten kaikki pysähtyi kuin seinään. Kirjaimellisesti. Lohi on sinnikäs kala, mutta betonin läpi sekään ei pääse. Ihmiset kaipaavat aikoja, jolloin elanto nousi joesta omilla käsillä.

Yhdysvalloissa on alkanut viime vuosikymmeninä kiinnostava buumi. Maa, jossa valjastettiin valtavat määrät vesiä vesirakentamiselle, on alkanut purkaa pienempiä ja kannattamattomimpia patoja. Vesivoiman kannattavuus on olematonta vanhemmissa ja heikkotehoisissa laitoksissa sekä pienissä joissa.

Suomeenkin tuotu DamNation -elokuva kertoo kuinka Yhdysvalloissa patojen purkaminen tuo enemmän hyvinvointia. Vaelluskalat palaavat ja hämmentävän nopeasti joki ja sen ympäristö palaavat uomiinsa. Elokuva näyttää ihmisiä, jotka ovat tehneet vuosikymmeniä töitä jokien ja vaelluskalojen puolesta. Luonnontilaisen joen varrella rannat vihertyvät, eroosio vähenee ja joen ravinteet hyödyttävät laajemmin ympäristöä. Kalastus- ja luontomatkailu tuovat mittavia tuloja ja vapaa joki tuo iloa paikallisten ihmisten arkeen.

Suomessa ollaan uudistamassa kalastuslakia. Vihreät on ajanut siihen vaelluskalojen nousua helpottavia ratkaisuja. Uhanalaisia kalalajeja elvyttävät fiksut kalastusrajoitukset ja vaelluskalojen luonnonkierron vahvistaminen nousevat ensimmäistä kertaa Suomessa kalastuslain periaatteisiin. Kalastuslain uudistus on saatava hyväksyttyä, jotta kestävä kalastus Suomessa voi elpyä ja siitä voidaan taas saada tuloja.

Kehittyneen maailman siirtyessä kohti vapaan joen tuomaa hyvinvointia, ei Suomessakaan kannata enää haikailla luontoa tuhoavan vesirakentamisen perään. Vesivoimalla on asemansa, mutta vapaita koskia ei enää saa tuhota, kalaportaita on rakennettava ja pieniä, kannattamattomia voimalaitoksia voidaan purkaa suurempien yhteiskunnallisten hyötyjen tieltä.

”Posion karhun” Reino Rinteen ja muiden paikallisten asukkaiden läpiajamaa koskiensuojelulakia on kunnioitettava. Vapaat kosket tuovat tuloja ja hyvinvointia matkailun, kalastuksen ja luontoarvojen kautta. Se on Suomen luonnonsuojelun suurin yksittäinen saavutus.

Seuraavat vaalit on monen muun ohessa myös kestävän luontosuhteen vaalit. Voimme vaalia upeaa luontoamme ja paikallisten ihmisten oikeuksia nostamalla kalastuksen ja siitä tulevat matkailutulot Suomen yhdeksi menestystekijäksi.

Kun tapaan pohjoisen vanhan polven kalamiehiä, en voi olla ajattelematta kunniavelkaamme heidän joilleen – ja sinnikkäälle lohelle, joka sukupolvi toisensa jälkeen yhä yrittää nousta, tuhansien vuosien perintöä kantaen.

Ylös