10.9.2013: Kierrätystä ja täsmätoimia

Kirjoitus julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa

Fosfori on elämän ehto. Se on korvaamaton osa maataloutta, koska sen käyttöä rehuissa ja lannoitteissa ei voida korvata millään muilla aineilla. Fosforin elinkaaren jokaisessa vaiheessa syntyvä hävikki lisää huolta vesistöjen rehevöitymisestä ja fosforin riittävyydestä.

Fosforin hinnat ovat vaihdelleet rajusti. Esimerkiksi vuonna 2008 raakafosfaatin hinta nousi sadoilla prosenteilla, mikä luonnollisesti nosti lannoitteiden hintoja. Fosforin kierrätyksen kehittäminen
auttaisi turvaamaan tämän tärkeän raaka-aineen saannin ja myös vakauttaisi hintoja. Mahdollisuuksia lannan laajamittaiseksi käsittelemiseksi ja ravinteiden talteenottamiseksi ei kuitenkaan ole vielä riittävästi hyödynnetty.

Tämän vuoksi ympäristöministeriön ravinteiden kierrätys eli Raki-ohjelman kolmannella hakukierroksella keskitytään erityisesti lannan ravinteiden kierrätyksen tehostamiseen sekä siihen
liittyvään logistiikkaan ja käsittelymenetelmiin. Ohjelmasta voivat hakea rahoitusta kehittämishankkeet, jotka edistävät ravinteiden kierrätystä, vähentävät Itämeren ravinnekuormitusta sekä tehostavat Saaristomeren ja Selkämeren valuma-alueiden maatalouden vesiensuojelua.

On tärkeää, että viljelijät saavat investointitukea lannan käsittelyn edistämiseen kuten esimerkiksi separointilaitteistojen hankintaan. Myös kasvinviljely- ja kotieläintilojen yhteistyötä pitää edistää tukemalla etäsäiliöiden rakentamista. Näin lannan ravinteet saadaan käyttöön siellä, missä niille on
tarvetta. Biokaasun käytön edistämiseksi olisi myös hyvä laajentaa syöttötariffia pienempiin laitoksiin.

Tulevan ohjelmakauden maatalouden ympäristötukea valmistellaan parhaillaan maa- ja
metsätalousministeriön johdolla. Lähes kaksikymmentä vuotta käytössä ollut ympäristötuki on antanut viljelijöille mahdollisuuden vaikuttaa omilla teoillaan maaseudun ympäristön tilaan. Ympäristötuki on muuttanut viljelykäytäntöjä ja lisännyt viljelijöiden tietoisuutta ympäristöasioista. Tuen avulla suorat valumat lantaloista ja lannan talviaikainen levitys on saatu loppumaan. Pientareita ja suojakaistoja on perustettu ja talviaikaista kasvipeitteisyyttä ylläpidetty. Ilahduttavasti
valtaosa viljelijöistä on vapaaehtoisen ympäristötuen piirissä.

Monet ympäristöteot ovatkin nykyään osa viljelijän arkipäivää. Jatkossa on tärkeää säilyttää hyvä ympäristönsuojelun taso ympäristötukeen sitoutuneilla tiloilla. Osa tuesta tulisi kuitenkin kohdentaa erityisesti niille alueille, joilla vesistöt eivät ole hyvässä tilassa maatalouden kuormituksen takia. Tarvitaan täsmätoimia suuren valumariskin pelloille ja alueellisesti sinne, missä toimien hyödyt ovat suurimmat.

Nitraattiasetuksen uudistaminen etenee. Lausuntokierroksella saatiin runsaasti varteen otettavaa palautetta. Tavoitteena on ratkaista useina syksyinä toistuneet ongelmat lannanlevityksessä kestävällä tavalla – syyssateiden myötä vesistöihin huuhtoutuneet ravinteet eivät ole viljelijän eivätkä
ympäristön etu. Lannan syyslevityksen aikarajoja tiukennetaan, mutta samalla annetaan mahdollisuus niistä joustamiseen silloin, kun esimerkiksi poikkeuksellisen runsas sateisuus sitä edellyttää. Mitä paremmin lantaa hyödyntävää tekniikkaa saadaan käyttöön sitä parempi niin yrittäjille kuin ympäristöllekin.

Lanta on arvokas aine: se sisältää niin energiaa kuin elintärkeitä ravinteitakin. Lannankäsittelyn kehittämisessä on vain voittajia, kun sen sisältämät ravinteet saadaan hyötykäyttöön ja energiaa biokaasutuksesta. Voittajia ovat viljelijät, ilmasto ja vesistöt.

Ylös