16.8.2013: Talouden uudistaminen vaatii yhteistyötä

Kirjoitus julkaistu Turun Sanomissa

Viime aikojen julkisessa keskustelussa on lisääntynyt huoli Suomen talouden tulevaisuudesta. Huoli on perusteltu. Keskeisin syy talouden haasteisiin ei kuitenkaan ole julkinen sektori vaan yksityisen sektorin supistuminen: Suomen vienti on heikentynyt merkittävästi vuodesta 2007 alkaen suhteessa kaikkiin keskeisiin EU-maihin, jopa Espanjaan ja Italiaan. Valtion menoja supistamalla ei tätä tulevaisuusnäkymää korjata vaan tarvitaan elinkeinoelämän uudistumista tukevia rakenteellisia uudistuksia.

Viimeisen kuuden vuoden aikana Suomi on menettänyt 15 prosenttia bruttokansantuotteen koosta suhteessa tasaiseen kahden prosentin vuosittaiseen talouskasvuun. Se ei voi olla näkymättä julkisen talouden alijäämänä.

Lyhyessä suhdanteessa alijäämä on hallittavissa. Valtion velanotto alhaisella korolla on fiksu tapa elvyttää, jos sillä ylläpidetään ihmisten työllisyyttä. Voimakas leikkauspolitiikka, yhdistettynä viennin sakkaamiseen samanaikaisesti, johtaisi yhä syvenevään taantumaan. Näin on tapahtunut Isossa-Britanniassa suurten julkisen työpaikkojen ja sosiaaliturvan leikkausten myötä. Tämä Suomen on vältettävä. Ihmisistä on pidettävä huolta.

Toisaalta, kun todellinen ongelmamme on pitkän aikavälin rakenteellinen alijäämä, Suomen talouden haasteet ovat mittavia. Niitä ei voi siirtää tulevaisuuteen ratkaisemattomina.

Näitä rakenteellisia uudistuksia tarvitaan hallitukselta tänä syksynä, jotta poistamme kestävyysvajeen tulevilta vuosikymmeniltä. Silloin puhutaan työurien pidentämisestä, työmarkkinoiden joustavuuden parantamisesta sekä työn kannattavuuden ja tuottavuuden parantamisesta niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla.

Rakenteelliset sosiaaliturvan uudistukset työn kannustavuuden parantamiseksi ja yrittäjyyteen rohkaisevaksi palvelevat parhaiten elinkeinoelämän monipuolistamista ja uudistamista. Sosiaaliturvan uudistukset ovat saaneet viime aikoina tukea myös muilta puolueilta, kun esimerkiksi työministeri Lauri Ihalainen (sd) ja opposition keskusta ovat puhuneet työttömyysturvan suojaosan käyttöönottamisesta.

Työttömän verokortin ja suojaosan käyttöönotto helpottaisivat keikkatyön tekemistä ja tekisivät työnteosta aina kannattavaa byrokratiaan hukkumisen sijaan. Nämä ratkaisut on toteutettava tänä syksynä yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Elinkeinoelämän rakenteen on uudistuttava myös siksi, jotta voimme menestyä uudenlaisessa globaalissa toimintaympäristössä. Uudistaminen ei tarkoita sitä, että meidän on hylättävä vanhat vahvuudet: ruskeasta taloudesta voidaan tehdä vihreää ympäristöteknologialla, ja tietoyhteiskuntaosaaminen vahvistaa teollisuuden työpaikkojen uudistamista ja palveluja. Mutta laakereillaan ei voi jäädä lepäämään.

Valtiovallan on kannustettava tulevaisuutta luovaan toimintaympäristöön: julkisen tiedon avaaminen yksityisille tuo kaupallistamismahdollisuuksia, yhteisöveroratkaisu ja siemenrahastot kannustavat kasvuyrittäjyyteen. Julkisten palvelujen digitalisointi luo parempia palveluja kansalaisille ja työtä ICT-alalle.

Vihreää ja älykästä kasvua rakennetaan myös kunnianhimoisilla päästövähennyksillä ja ilmastolailla, joiden tavoitteena on muun muassa uudenlaisten fiksujen ekokaupunkien ja resurssitehokkaiden ratkaisujen käyttöönotto. Näillä luodaan kasvua clean tech -alan yrityksille, jotka ovat olleet piristysruiske Suomen taloudessa 15 prosentin vuotuisella liikevaihdon kasvulla.

Suomessa tarvitaan vihreää kasvua ja tulevaisuuden menestystä rakentavaa yhteishenkeä. Jokainen voi omalla panoksellaan tuoda uutta hyvää Suomelle. Ei pelätä tulevaisuutta vaan rakennetaan sitä yhdessä.

Ylös