26.10.2012: Vaalien suuret vaietut aiheet

Kirjoitus julkaistu Turun Sanomissa.

Kuntavaaleissa on julkisuudessa puhuttu paljon himmeleistä ja rakenteista. Puolueet riitelevät sote-mallin yksityiskohdista. Siinä puhutaan tyypilliseen tapaan ohi kansalaisten. Toreilla ja turuilla ihmiset ovat halunneet puhua siitä, miten palvelun saa ajoissa, miten kunnasta saadaan viihtyisä ja miten saada mielekästä työtä ja koulutusta kaikille. Näihin kysymyksiin puolueiden on vastattava.

Olen kiertänyt viime kuukausina lähes 50 paikkakuntaa ja useimmat Suomen maakunnat. Kaikkialla ihmiset tulevat puhumaan siitä, kuinka juuri meidän kunnassamme kuntapäätöksenteon tavassa on kehitettävää. Tämä ei ole sattumaa. Suomalaiset kokevat vaikutusmahdollisuutensa omaan lähiympäristöönsä pienemmiksi kuin useimmat muut länsieurooppalaiset.

SUOMI OLISI paljon parempi maa, jos me avaisimme kuntapäätöksenteon kuntalaisille itselleen. Suomessa eduskunta perustettiin kansainvälisesti varhaisessa vaiheessa. Mutta siihen se demokratian kehitys sitten jäikin. Muu maailma menee kaukana edellä.

Suurin uudistustarve kunnissa onkin poliittisessa päätöksenteossa. Samalla myös kuntien palvelutarjonnan ajattelutapaa on muutettava ihmisläheisemmäksi. Näillä saadaan mukavampia kuntia – ihmiset mukaan päätöksentekoon ottavat ja kestävää kehitystä vaalivat kunnat myös menestyvät. Sosiaali- ja terveysuudistuksessakin keskeisin kysymys on huomioida paremmin ihmisten tarpeet. Kun avun saa ajoissa ja palvelun sisältöön voi itse vaikuttaa, on se myös tehokasta.

Avoin kunta tekee parempia päätöksiä palveluista, mutta se myös huomioi paremmin kestävän kehityksen. Kuntakeskusten kehittämistä tehdään edelleen aivan liian paljon suljetuissa kabineteissa. Avataan kuntien kehittämisen ovet ihmisille erilaisilla yhteissuunnittelun menetelmillä. Annetaan asukastoimikunnille valtaa kehittää viihtyisämpiä asuinalueita – sellaisia alueita, missä kohdata ylisukupolvisesti ja missä lapsiperheet viihtyvät. Lautakuntien kokoukset on avattava. Kunnanosalautakunnilla arjen lähipalvelujen päätökset voidaan viedä lähelle ihmisiä, jolloin niihin on helpompi vaikuttaa.

SUURI VAIETTU kysymys on myös kestävä kehitys. Me ylikulutamme luonnonvaroja ja elämme lastemme kustannuksella – laskun maksu on pian edessä. Ilmastonmuutos heikentää jo nyt esimerkiksi ruokaturvaa äärimmäisten sääilmiöiden myötä. Toisin kuin monesti väitetään, ei ympäristö- ja ilmastokysymyksistä ole tullut kaikkien puolueiden asioita. Suuret tulevaisuuskysymykset loistavat poissaolollaan koko vaalikeskustelusta.

Kunnissa kuitenkin päätetään erittäin suuresta osasta suomalaista ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa. Jokainen arvokas suo sekä lintulahti on jonkin kunnan alueella ja kunnanvaltuutetuilla on mahdollisuus suojella luontoa hyvin konkreettisesti. Kunnat kykenevät vaikuttamaan ilmastopäästöihin energiaratkaisuissaan, kaavoituspolitiikassa, liikennepolitiikassa. Turussa tämä tarkoittaa pikaraitioteitä, viihtyisän kävely- ja pyöräilykeskustan luomista sekä luomu- ja lähiruuan edistämistä ja seudullisen energiaratkaisun muuttamista uusiutuviin pohjautuvaksi.

KUNNAT KÄYTTÄVÄT julkisiin hankintoihin noin 20 miljardia euroa vuodessa, yli kolmanneksen valtion budjetista. Näillä rahoilla kannattaa rakentaa vihreää taloutta. Jo nyt puhtaan teknologian alat työllistävät Suomessa yli 30?000 ihmistä. Käännetään ympäristöhaaste mahdollisuudeksi luoda työpaikkoja ja viihtyisiä julkisia tiloja ihmisille – autojen kulkuväylien halaamisen sijaan.

Suomi menestyy avoimena yhteiskuntana ja vaalimalla kestävää kehitystä. Suomalaisten on pidettävä yhtä, silloin me menestymme. Avataan kunnat kuntalaisille.

Ylös