28.9.2012: Kaikille laadukkaat julkiset palvelut

Kirjoitus julkaistu Turun Sanomissa.

Kunnallisvaalien keskeisenä aiheena on peruspalvelujen laadun turvaaminen – ja hyvästä syystä. Kunta vastaa suurelta osalta meille suomalaisille tärkeimmistä palveluista, kuten peruskoulusta, terveydenhuollosta, vanhuspalveluista ja päiväkodeista. Kunnissa päätetään palveluiden sisällöistä, mutta hallitus pyrkii osaltaan ratkomaan terveydenhuoltojärjestelmän ongelmia.

Nykyisin terveydenhuoltoa ja sosiaalitoimen palveluja ei ole järjestetty asiakkaan kannalta järkevästi, vaan ihmiset joutuvat kulkemaan jonosta toiseen. Tämä ongelma näkyy esimerkiksi tilanteessa, jossa työntekijä odottaa hoitojonossa leikkausta. Kunnalle jonojen pituus ei ole ongelma, sillä jonotuksen kustannukset maksaa sairauspäivärahana Kela. Jonottamisessa hoitoon kaikki häviävät, mutta mallimme tekee sen kunnalle mahdolliseksi tavaksi säästää.

TÄMÄN KALTAINEN monikanavaisuus onkin purettava ja siirryttävä yksinkertaisempaan malliin, jossa hoitoa saa heti, ihmiset eivät joudu kärsimään jonoissa ja kustannukset ovat kokonaistaloudellisesti huomattavasti vähäisemmät, kun ongelmat hoidetaan nopeasti. Tätä haetaan hallituksen uudistuksessa.

Kunnissa ennaltaehkäisevät ja matalan kynnyksen palvelut ovat huomattavasti edullisempi tapa hoitaa ihmisten terveyttä ja antaa sosiaalista tukea vaikkapa nuorelle syrjäytymisuhassa olevalle kuin hoitaa niiden laiminlyönnistä aiheutuvia ongelmia.

Samalla kun etsitään vahvoja hartioita erikoissairaanhoitoon palvelun tason turvaamiseen, on vietävä osa palveluista ihmisiä lähemmäs. Monista kunnista on hyviä kokemuksia terveyskioskeista, joissa terveydenhoitaja on tavattavissa lähellä arjen palveluja. Nuorten mielenterveyspalveluja on Oulussa jalkautettu lähiöihin.

Kuntien palveluihin liittyy myös paljon puhuttava kysymys julkisten ja yksityisten palvelujen suhteesta. Molempia tarvitaan, mutta peruspalvelujen tason kannalta on aivan keskeistä varmistaa hyvinvointipalvelujen päävastuun säilyminen julkisessa valvonnassa ja tuotannossa.

JOS ANNAMME peruspalvelutuotannon siirtyä liiaksi yksityiselle puolelle, voi julkisista palveluista tulla vain vähäosaisten palveluja. Samalla vähenee hyvätuloisten halukkuus osallistua julkisten palvelujen kustannuksiin, kun he eivät näitä kuitenkaan käytä. Tämä johtaa julkisten palvelujen yhä heikompaan asemaan sekä näiden peruspalvelujen rapautumiseen, vaikka oikeistolaisetkaan eivät Suomessa tätä sano kannattavansa.

Vastakkaisena esimerkkinä voidaan nähdä suomalainen peruskoulujärjestelmä. Kun lapsemme käyvät samaa peruskoulua, on meidän kaikkien yhteinen asia pitää järjestelmä hyvin resursoituna.

Vaikka peruskoulumme onkin onnistunut esimerkki tasa-arvoisesta ja toimivasta julkisesta palvelusta, tulee niihin panostaa yhä enemmän. Oppimistulokset kouluissa ovat yhä hyviä, mutta kiusaamiseen ja eriarvoistumiseen on puututtava painokkaasti. Lapset ansaitsevat sitovat mitoitukset oppilashuoltoon siinä missä vanhuksetkin laitoshoitoon.

PERUSKOULUUN TARVITAANKIN siis sitovat mitoitukset erityisesti koulupsykologien, -kuraattorien ja terveydenhoitajien määrän turvaamiseksi kaikille lapsillemme kaikissa kouluissa myös niinä aikoina, kun kuntataloudessa on kovat ajat. Jokaisen osaamista ja hyvinvointia vaaliva peruskoulutus on osa hyvinvointilupaustamme lapsillemme. Syrjäytyvä nuori tulee yhteiskunnalle kaikkein kalleimmaksi.

Nämä ovat vihreille tärkeitä teemoja, mutta toivon kaikkien kuntapäättäjien ottavan haasteen vastaan peruspalvelujen kehittämiseksi ihmisten tarpeita paremmin vastaaviksi.

Ylös