29.6.2012: Peruskoulujen sivistystehtävää vahvistetaan

Kirjoitus julkaistu Turun Sanomissa

Myönnän olevani sivistyspoliitikko. Historioitsijan koulutuksen saaneena koen, että yhteiskunnan arvot mitataan parhaiten sillä miten se opettaa ja kasvattaa uusia sukupolvia. Kaikille yhteinen peruskoulu on Suomessa tämän paras mittari ja olen iloinen siitä, että sain osallistua tällä viikolla peruskoulun sivistystehtävän vahvistamiseen.

Hallituksen keskiviikkona sopima tuntijakouudistus tuo peruskoulujen tuntijaon nykyaikaan. Tuntijakouudistus kunnioittaa peruskoulujen kasvatustehtävän ydintä: sivistyksellisiä valmiuksia aikuisuuteen yhdenvertaisessa ja jokaisen osallisuutta korostavassa hyvässä yhteiskunnassa.

Uudistusta on yritetty tehdä jo monta vuotta ja on kiitettävä opetusministeri Jukka Gustafssonia sen toteuttamisesta. Tein sivistyspoliittisessa ministerityöryhmässä hänen kanssaan hyvää yhteistyötä. Yhteistä meille oli tavoite vahvistaa peruskoulun perustehtävien merkitystä aikaamme sopivalla tavalla.

UUDISTUKSESSA SOVITTIIN, että peruskoulujen vähimmäistuntimäärää lisätään kolmella vuosiviikkotunnilla. Se vahvistaa kaikkien suomalaisten nuorten koulutuksen tasoa ja on hieno saavutus taloudellisesti vaikeana aikana. Kaksi tuntia lisätään historiaan ja yhteiskuntaoppiin, joilla vahvistetaan erityisesti demokratiakasvatusta, taloustietoa ja nuorten osallisuutta yhteiskuntaan. Draamaa opetusmetodina tuodaan sekä yhteiskuntaoppiin että äidinkieleen.

Olen myös iloinen siitä, että taito- ja taideaineissa lisätään kaikille yhteistä opetusta neljällä tunnilla: kaksi tuntia lisää liikuntaa ja yksi tunti lisää kuvaamataitoa ja musiikkia. Taito- ja taideaineiden opetus auttaa tutkitusti nuoria jaksamaan paremmin koulupäiviä ja menestymään paremmin myös muissa aineissa – ne lisäävät liikkumisen ja luovuuden merkitystä koulutuksessa.

Vähennykset kohdistuvat yhdellä tunnilla oman uskonnon opettamiseen tai elämänkatsomustietoon sekä taito- ja taideaineiden valinnaisuuden pienenemiseen.
Uudistuksessa ei linjattu vain tuntijaosta eri oppiaineiden välillä vaan siinä korostuvat myös läpileikkaavat teemat. Ympäristökasvatusta vahvistetaan ja laajojen luonnonilmiöiden opettamista helpotetaan yhdistämällä opetusta: fysiikkaa, kemiaa, biologiaa, maantietoa ja terveystietoa opetetaan 1–6 luokilla vastedes ympäristöoppiin integroituna. Se auttaa ymmärtämään ihmisen toiminnan laajoja vaikutuksia esimerkiksi ilmastonmuutoksen kaltaisissa ilmiöissä.

Tärkeää on myös se, että kielivalikoimaa laajennetaan ja toisen kotimaisen kielen opetuksen ajoitusta aikaistetaan.
OPETUSSISÄLTÖJEN LISÄKSI meidän on pidettävä huolta koulujen viihtyisyydestä, oppilashuollosta ja rahoituksesta. Peruskoulu ylläpitää suomalaisten välistä keskinäistä luottamusta ja yhdenvertaisuutta: eriarvoistuva ja resursseiltaan kurjistuva peruskoulu merkitsisi eriarvoistuvaa ja yhteishengeltään rapautuvaa tulevaisuutta Suomelle.

Olen seurannut huolestuneena sitä, että monissa kunnissa on vaikeassa taloustilanteessa säästetty koulutuksesta. Jokaisen kunnan pitäisi tehdä kaikkensa sen eteen, että peruskouluille kohdennetaan rahoitusta vähintään niiden valtionosuuksia vastaavasti.

Maailma ja työelämä on nykyaikana monin tavoin haastava, mutta myös upeita mahdollisuuksia täynnä niille, jotka saavat valmiuksia luovia siinä. Peruskoulujen tärkeänä tehtävänä on vahvistaa koko Suomen ja jokaisen nuoren kykyjä toimia yhdessä ja pärjätä kansainvälisessä ja monikulttuurisessa maailmassa. Tuntijakouudistus on askel eteenpäin Suomen sivistykselle.

Ylös