29.4.2011: Vihreä tilinpäätös (Turun Sanomat -kolumni 29.4.11)

Vaalit on käyty. Vihreät hävisi vaalit, mutta niin hävisivät kaikki muutkin puolueet – perussuomalaisia lukuun ottamatta. Nyt on sopiva hetki arvioida viimeisen neljän vuoden hallituskautta.

Oli tärkeää, että vaalikeskustelussa nousi esille ihmisten arjen hyvinvointi ja eriarvoisuuden torjuminen.

Sinivihreän hallituksen kannalta asetelma oli epäreilu: se oli selvästi eniten sosiaaliturvaa kohentanut hallitus viimeisenä 20 vuotena. Perusturvaetuuksia parannettiin enemmän kuin kolme edellistä hallitusta yhteensä. Useimmat perusturvaetuudet on nyt sidottu kustannusten nousua vastaavasti indeksiin.

Jos sosialidemokraatit olisivat olleet tässä hallituksessa, olisi hallitusta pidetty varmasti vasemmistolaisimpana moneen vuosikymmeneen. Hallitus on yksityistänyt valtionyhtiöitä edeltäjiään vähemmän, torjunut taantumaa merkittävällä keynesiläisellä elvytyspaketilla, saanut työttömyyden laskuun vakavasta taantumasta huolimatta sekä suunnannut työn verotuksen keventämistä pienituloisia painottaen.

Tämän hallituskauden ansiosta uudet autot Suomessa ovat vähäpäästöisempiä, talot energiatehokkaampia ja uusiutuva energia kannattavampaa kuin koskaan. Uusista väylähankkeista raiteisiin meni suurempi osa kuin sataan vuoteen. Uusia kansallispuistoja perustettiin.

Nämä saavutukset tekivät hallitustaipaleesta vihreille sen arvoisen.

Turpaankin tuli. Raskaimpia vaiheita olivat ydinvoimapäätös, ympäristöhallinnon yhdistäminen muuhun aluehallintoon, Lex Nokia, sosiaaliturvan uudistamisen lässähtäminen, yliopistouudistus. Useimmissa näissä lopputulos oli työmme ansiosta alkuperäistä valmistelua parempi, mutta torjuntavoitoista ei saa pisteitä.

Vastuuta neuvottelutuloksista kannetaan yhdessä ja useimmiten se tapahtui hyvässä hengessä. Silti kokoomus näyttäytyi useimmiten julkisuudessa voittajana.

Hallituksen suurin yksittäinen teko köyhyyden vähentämisessä oli yli 170 euron kuukausikorotus pienimpiin vanhempain- ja sairauspäivärahoihin. Olin itse neuvottelemassa tämän läpi jo hallitusneuvotteluissa yhdessä keskustan Juha Rehulan kanssa.

Kaikki tietävät kokoomuksen kannattavan hyväosaisten asiaa. He saattoivat helposti asettua julkisuudessa kannattamaan myös niitä perusturvan parannuksia, joita vihreät ja keskusta saivat läpi. Mielikuva kokoomusjohtoisesta hallituksesta selvästi ärsytti keskustaa.

Yksi taitekohta oli vaalirahakohussa, jossa erityisesti päähallituspuolue keskusta ryvettyi pahasti. Syksyllä 2009 oli avainhetki käsillä. Monessa maassa pääministeri olisi eronnut ja olisi järjestetty ennenaikaiset vaalit.

Vihreät oli kohusta sivussa, mutta vaikutusvaltamme oli rajallinen hallituksessa, jolla oli enemmistö ilman meitäkin. Pyysin eduskuntaryhmämme puheenjohtajana puoluejohtaja Anni Sinnemäkeäkeskustelemaan ennenaikaisten vaalien mahdollisuudesta myös kokoomuksen Jyrki Kataisen kanssa.

Lopulta lähes uutisankaksi lopahtaneesta lautakasakohusta tulikin Matti Vanhasen pelastaja. Vaalien sijaan päätimme ajaa läpi politiikan avoimuutta parantavan uuden vaali- ja puoluerahoituslainsäädännön.

Jälkikäteen arvioituna, vaalituloksenkin perusteella, ennenaikaiset vaalit olisivat olleet vastuullinen tapa hoitaa asiaa Suomessakin.

Vihreät on ollut aina politiikkaa uudistava, avoimuutta ja uusia kestäviä ratkaisuja ajava liike. Tällä hallituskaudella ajauduimme ainakin mielikuvissa osaksi poliittista koneistoa, joka on aikansa elänyt.

Vaalituloksessa on uuden alun siemen. Meidän on kirkastettava tulevaisuusratkaisujamme – oltava uskottavien utopioiden esittäjä ja konservatiivisen hallituksen edistyksellinen haastaja.

Kirjoittaja on turkulainen kansanedustaja ja vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja.

Ylös